Miksi ruokablogi puhuu ilmastonmuutoksesta?

Päätin eilen poistaa jatkossa kaikki ilmastoskeptiset kommentit Sivumaun Facebook-sivulta. En halua, että oma sivuni toimii minkäänlaisena tieteenvastaisen, kaikille haitallisen typeryyden levittämiskanavana. Minua syytettiin sananvapauden rajoittamisesta, ruokanatseudesta ja yhden totuuden sallimisesta.

Sivumaun Facebook-sivu on ollut koko 9-vuotisen olemassaolonsa ajan aktiivisen ja usein tiukankin keskustelun alttari, missä piilee sen rikkaus. Toisin kuin viime aikoina, vääntö on tapahtunut kuitenkin näkemyksellisten ja erilaisten mielipiteiden välillä, ei faktoja haastaen. Milloin on vaihdettu ajatuksia alkoholilaista, milloin lasten ruokailusta, milloin McDonald'sin markkinointikeinoista, milloin ananaksesta pizzassa. Asioista, joihin ei ole tieteellistä totuutta, vain mielipiteitä.

SOMERAIVO. Tiesin päätökseni kirvoittavan väittelyä, syyttelyä ja kevyttä someraivoa. Sama tapahtui joulukuisen postaukseni myötä. Seuraajia poistui nyt vuorokauden aikana 7177 ihmisen joukosta 17 hlöä. Minua syytettiin sananvapauden rajoittamisesta, ruokanatseudesta ja yhden totuuden sallimisesta. Niin, kattotasolla ilmastonmuutoksesta on olemassa tiedeyhteisön hyväksymä yksi totuus. Jos joku alkaa väittää 2:n ja 3:n yhteissummaksi 6, pitäisikö se näkemys kelpuuttaa tasavertaiseksi toiseksi totuudeksi?

Sain kuulla useaan kertaan, että jos kerran Sivumaku muuttuu poliittiseksi ilmastoblogiksi, niin adios. Ei se muutu eikä ole pääpiirteissään muuttunut 9 vuoteen.

Kirjoitin blogin ensimmäiseen postaukseen 9.3.2010 mm. näin:
"Ruoka luo kulttuureja. Sen ympärillä kuohuu. Sen ympärillä politikoidaan. Sitä uhrataan. Sitä lahjoitetaan. Siitä nautitaan. Siitä kiistellään. Sen tuotanto uhkaa koko maapallon tulevaisuutta. Olkoon kuinka tylsä persoona hyvänsä, ruoasta löytyy aina mielipide. Koska kyse on ihmisen ainoasta polttoaineesta, ei ole lainkaan outoa, kuinka paljon huulten väliin tungettu ravinto hallitsee keittiö- ja valtiosalikeskusteluja kaikkialla maailmassa."

Kaksi seuraavaa postausta (1 ja 2) käsittelivät mm. ruoan haitallisia ympäristövaikutuksia. Postaan Facebookiin keskimäärin 8 kertaa joka päivä. Niistä ilmastoon liittyviä aiheita on ehkäpä 5 %. Pieruhuumorin tasoisia postauksia on tuplat enemmän. Mistä siis moinen räjähdysherkkyys?

Sulkemalla ilmastoskeptikkojen suun tällä yhdellä Facebook-sivulla säästän kuukaudessa tunteja aikaa keskusteluista, joissa voittaa vain Facebookin algoritmi. Ilmastoskeptismillä ei ole agendaa, jossa joku voisi voittaa. Olen käynyt liian monta keskustelua ego edellä. Kun haluaa väkisin olla oikeassa ja näyttää sen toisellekin. Samalla laskeuduin toisen määrittelemälle typerälle tasolle. Enää en tee sitä. Osaan useimmiten jättää egon syrjään ja olla vastaamatta provoihin.

MIKSI NOSTAN ILMASTOASIAA ESIIN RUOKABLOGISSA? Ruoka aiheuttaa noin 20 % ihmisen ilmastovaikutuksista. Tuosta pääpahis on nauta. Naudanliha ja maito aiheuttavat 60 % kotieläintalouden kasvihuonepäästöistä. Suomalainen kuluttaa lihaa vuodessa 81 kg, josta nautaa hiukka vajaa 20 kg. Lihan kulutus on Suomessa kolminkertaistunut 60 vuodessa. Kehittyvien maiden keskiluokkaistumisen myötä YK on arvioinut, että lihankulutus nousee globaalisti 74 prosentilla vuoteen 2050 mennessä. Meillä Suomessa on kehittyneimpänä maana parhaat edellytykset tehdä parempia valintoja eikä huutaa poterosta mutku noikin -mantraa.

En ole viemässä pihviä lautaselta tai burgerin välistä. Kehotan vähentämään lihan syöntiä, en lopettamaan sitä. Näissä nostoissa alkaa usein joku pientuottaja puolustamaan elinkeinoaan. Siinäpä piilee ratkaisuehdotus. Syö lihaa harvemmin, mutta kun syöt, suosi laadukkaammin tuotettua lähilihaa. Kaikki voittavat. Ruokalaskun ei tarvitse muuttua.

KOHTUULLISTAMINEN. Keskusteluissa pyöritään aivan liikaa äärilaidoilla. Pointti ei ole veganismissa, vaan siinä, että kuluttaisimme päivittäisen 200 gramman sijasta lihaa 100 g tai 150 g. Ja Suomessa kasvatettua - hittoon brassilihat ja thaikanat. Sama pätee maitotuotteisiin. Harvemmin, mutta laadukkaampaa. Ja mikä oleellista, syö kaikki ostamasi. Ruokahävikkiä syntyy Suomessa vuosittain 23 kg kansalaista kohden. Se on turhinta saastuttamista.

TYPERYYSAHDISTUS. Olen potenut viime aikoina en niinkään ilmastoahdistusta, vaan ihmisahdistusta. On turhauttavaa törmätä päivittäin somessa ja muualla yksinkertaisesti tyhmiin kommentteihin. Siinä ei ole ylimielisyyttä, ainoastaan pettymystä. Niin moni on niin kujalla maailman menosta, minkä aiheuttamia surullisia tapauksia löytyy niin Euroopasta kuin mertenkin takaa. Tämäkin postaus vain lisää tuota käsittämätöntä kiukkua ties mitä kohtaan. Vaalikoppiin mennään otsa kurtussa näyttämään, ettei tollaset hiton sivumaut tuu kertomaan mulle, mitä mun pitää syödä.

Suhtaudun pessimistisesti ilmastonmuutoksen ehkäisyyn, koska tuota kiukkua ja typeryyttä löytyy yksinkertaisesti liikaa. Toisaalta on ollut kuluneen vuorokauden aikana loistava huomata, että suuri valtaosa ajattelee järkevästi. Tuo ajattelu vain täytyy saada muutettua myös teoiksi ja siinä katson ensimmäisenä peiliin. Yksi suurimmista syistä pitää tätä keskustelua yllä on itseni piiskaus vastuullisempiin valintoihin. Kun pyöritän aihetta tarpeeksi päässäni, on sen pakko heijastua automaattisiinkin valintoihin, tehdä monesta vaihtoehdosta normi. Tehdä itsestäni parempi ja kenties samalla jostain toisestakin.

Keskustelu aiheen parissa käydään Sivumaun Facebook-sivulla. Poistan ilmastoskeptisiksi tulkitsemani kommentit. Tekstissä esitettyihin faktoihin löytyy lähteet helposti googlaamalla. Tämä ei ole tiedeblogikirjoitus.

Ollaan hyvän puolella.

PS. Haastan samalla kaikki bloggaajat blokkaamaan tieteenvastainen ilmastoskeptismi kaikissa kanavissaan.

Lue myös:

    Parhaat ruokaohjelmat

    • masterchef2 (002)
      MasterChef Suomi

      MasterChef-keittiön valtaavat amatöörikokit! Satojen hakijoiden joukosta valitut, Suomen parhaat kotikokkaajat havittelevat liekinkuumaa MasterChef Suomi -arvonimeä ja 10.000 euron rahapalkintoa. Riittävätkö taidot kelloa vastaan kokatessa miellyttämään tuomaristoa? Uudella kaudella Kape Aihisen seuraksi tuomarikolmikkoon liittyy kaksi huippukokkia, Henri Alén sekä vaikuttavan kansainvälisen uran luonut Helena Puolakka.