Sain tänään henkisen sähköshokin luettuani YLEn artikkelin McDonald’sin maskotin vierailuista suomalaisiin päiväkoteihin. En tiennyt, että yritysmaailma ja vieläpä roskaruokaa lapsille tarjoavat instanssit ovat kurottaneet sinne lonkeronsa. Luulin sitä tapahtuvan vain Jenkkilässä. Luulin, että lainsäädäntömme huolehtii tulevasta sukupolvestamme paremmin. Luulin, että näistä asioista päättävät aikuiset ovat vastuullisempia. Kuinka naiivisti he tähän suhtautuvatkaan. Kuinka naiivisti itse suhtauduin lintokotoomme.
MISTÄ SE PELLE ILMESTYI? McDonald’sin maskottina toimiva Ronald McDonald -pelle luotiin 1963 houkuttelemaan lapsiperheet Mäkkäriin. Oli huomattu, että pellen ja hampurilaisten yhdistelmä upposi skideihin hämmästyttävän tehokkaasti. Kun lapset vinkuu tarpeeksi, aikuiset heltyvät ja pienen Happy Mealin sijasta saadaan myytyä ateriat koko perheelle ja vanhemmille parempi omatunto.
Tänä päivänä McDonald’s on vienyt Ronaldin pitkälti harmaalle alueelle. Se esiintyy hyväntahdon lähettiläänä kaikissa toiminnoissa, jotka kestävät tunnepitoista yhteiskunnallista tarkastelua. Se antaa kasvot kasvottomalle jätille. Parhaana esimerkkinä sinänsä loistavat Ronald McDonald -talot. Kaiken tämän varjolla mäkkäriläiset vakuuttavat pellen siirtyneen kokonaan hyväntekemisen puolelle. Kuinka paljon kuluttajien ajattelua voikaan aliarvioida?
2011 Mäkkärin pääjohtaja väitti, että Ronald McDonald ei markkinoi epäterveellistä ruokaa lapsille. Mäkkärin lastenateria Happy Meal koostuu omavalintaisista aterian osista, joista saa kyhättyä melkein terveellisen kombon, mutta kuvittelisin harvoin niin tapahtuvan. Mäkkärin tulevaisuus ei synny miniporkkanoista, tuoremehusta tai maidosta ja burgerista. Päätarkoitus on saada lasten siivellä aikuiset mukaan ja luoda lapsuudesta asti positiivinen side Mäkkärin ja kasvavan kansalaisen välille. Kysäisin taannoin Happy Mealin terveydellisyydestä Mäkkäriltä ja sain enemmän ja vähemmän kompuroivia vastauksia.
