Mainos

Yksi asia on todella vinksallaan suomalaisten kalan syönnissä – kokki jyrähtää: "Norjalaisesta lohesta ei pitäisi julkaista enää yhtäkään reseptiä"

Jopa 80 prosenttia suomalaisten ostamasta kalasta tulee ulkomailta ja luku on vain kasvussa. Helsinkiläisravintola Nokan keittiömestari, kokki Ari Ruoho kertoo olevansa todella huolissaan tilanteesta.

Videolla: Joko testasit kotimaisen luonnonkalasäilykkeen? Tuote MTV:n makutestissä.

Tällä viikolla vietetään Itämeriviikkoa. Itämeren kunnosta on puhuttu jo vuosia, mutta valitettavasti meri voi edelleen huonosti.  Pro Kala ry:n mukaan jokainen voi omilla valinnoillaan tehdä osansa meren eteen esimerkiksi keräämällä rannoilta roskia tai vähentämällä turhan muovin käyttöä. Herkullisin tapa auttaa merta on syödä kalaa. Yksi asia on kuitenkin vinksallaan, mitä tulee suomalaisten kalansyöntiin: Vain alle 20 prosenttia suomalaisten ostamasta kalasta on kotimaista.

Itämeri.fi -sivuston mukaan suosituin kala suomalaisten ruokapöydässä on norjalainen kasvatettu lohi. Perässä seuraavat ruotsalainen kirjolohi ja Aasiasta tuotu tonnikala. Vaikka silakan osuus Suomen merialueen kaupallisen kalastuksen kokonaissaaliista on vuosittain jopa noin 90 prosenttia, vain muutama prosentti käytetään kotimaassa ihmisten ravinnoksi. Suurin osa päätyy turkiseläinten ja kalan rehuksi, loput viedään ulkomaille.  

"Meillä on Suomessa ihan huippuraaka-aineita, mutta emme vain osaa hyödyntää niitä"

Lähiruokaan ja pientilatuottajiin keskittyvän helsinkiläisravintola Nokan keittiömestari Ari Ruoho kertoo olevansa erittäin huolissaan tilanteesta.

– Meillä on Suomessa ihan huippuraaka-aineita, mutta emme vain osaa hyödyntää niitä. Olin Itämeri-päivänä puhumassa aiheesta eräässä tilaisuudessa. Jooa 80 prosenttia meidän käyttämistämme kaloista tulee ulkomailta ja luku on kasvussa. Se on todella huono juttu, Ruoho sanoo.

Erityisesti keittiömestaria häiritsee norjalaisen lohen älytön suosio suomalaisten keittiöissä. 

– Norjalaisesta lohesta ei pitäisi julkaista enää yhtäkään reseptiä. Meiltä häviää kohta kaikki kalastajat, meiltä häviää kiinnostus meidän omiin kotimaisiin kaloihin. Norjanlohta on toki helppo tunkea uuniin. Jos nyt pitää lohta käyttää, niin valitaa edes kotimaista kasvatettua kirjoholohta, se on ihan huippulaatuista.

Kalantuotannossa, kysynnässä ja tuotannossa vallitsee  tällä hetkellä suuri ristiriita. Kyse ei ole siitä etteikö kysyntää suomalaiselle kalalle olisi. Ruoho kuvailee asiaa rikkinäiseksi ympyräksi: kalastajat vähenee, saatavuus vähenee, mutta kysyntä kasvaa. 

– Kyllä me saataisiin rakennettua tämä homma, jos vain haluamme. Voisimme tehdä kalapuikkoja kotimaisista järvikaloista. Täytyisi vaan pistää paukkuja kalaruokien tuotekehitykseen ja tuotesuunnitteluun valtion tasolta lähtien. Kalabisnes on tällä hetkellä niin pirstaloitunutta ja yksittäisten pienten yritysten resurssit eivät riitä. 

Yhteistyötä, ei kilpailua

Myös laaja yhteistyö olisi erittäin tärkeää turhan kilpailemisen sijaan. Ruoholla itselläänkin on kokemusta tästä. Keittiömestari pyysi erääseen ulkomaan projektiinsa apua kalaliikkeeltä, jolla oli olemassa olevaa rahtiliikennettä kohdemaahan. Kalaliike ei kuitenkaan missään nimessä halunnut auttaa tai lähteä yhteistyöhön, koska kuljetettava tuote ei ollut heidän valikoimissaan. 

– Tällaisia nämä yhteistyökuviot ovat Suomessa. Aina ei pystytä katsomaan asioita pidemmällä tähtäimellä tai osata puhaltaa yhteen hiileen. Ehkä korona hieman on muuttanut tilannetta.

Joka tapauksessa Ruoho toivoo koko kentältä tilanteen ymmärystä: jos nyt ei ryhdytä toimiin, kalastajia ei kohta enää ole Suomessa. Ja kun kalastajia ei ole, kotimaista kalaakaan ei ole saatavilla. 

Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja