Noin 2 700 vuotta vanhasta näytteestä löytyi sinihomejuustojen valmistuksessa käytettyä penicillium roqueforti -hometta ja oluen valmistuksessa käytettyä saccharomyces cerevisiae -hiivaa.
Alpeilla juotiin olutta ja syötiin sinihomejuustoa jo 2 700 vuotta sitten, käy ilmi lokakuussa julkaistusta tutkimuksesta.
Tutkimuksessa analysoitiin näytteitä Itävallan Alpeilla sijaitsevasta Hallstattin historiallisesta suolakaivoksesta löytyneistä kaivoksen työntekijöiden ulosteista.
Itävallan keskiosassa sijaitsevassa Hallstattin kaupungissa, joka on nykyisin Unescon maailmaperintökohde, on kaivettu suolaa jo yli 3 000 vuoden ajan.
Koko työpäivän suolakaivoksessa viettäneet kaivosmiehet tekivät aikoinaan tarpeensa kaivokseen.
Ulosteet ovat säilyneet kaivoksessa poikkeuksellisen hyvin tasaisen, noin kahdeksan asteen lämpötilan ja erittäin suolapitoisen ympäristön vuoksi.
Current Biology -julkaisussa julkaistussa tutkimuksessa analysoitiin neljää eri ulostenäytettä, joista tuorein oli 1700-luvulta.
Noin 2 700 vuotta vanhasta näytteestä löytyi sinihomejuustojen valmistuksessa käytettyä penicillium roqueforti -hometta ja oluen valmistuksessa käytettyä saccharomyces cerevisiae -hiivaa.
Lue myös: Tässä on Suomen paras olut
"Yllättävän hienostunutta"
Tutkimusta johtanut Eurac-tutkimusinstituutin mikrobiologi Frank Maixner kertoo yllättyneensä siitä, että kaivosmiesten ruokavalioon kuului fermentoimalla valmistettuja tuotteita jo reilusti yli 2 000 vuotta sitten.
Tutkijoiden mukaan Hallstattin ulostenäytteiden analyysista saadut tulokset ovat varhaisimpia todisteita juustonkypsennyksestä Euroopassa.
Alkoholin käytöstä Euroopassa on runsaasti kirjallista ja muuta historiallista näyttöä jo tuhansien vuosien ajalta, mutta Hallstattin ulostenäytteet antavat tutkijoiden mukaan ensimmäiset molekyylitason todisteet siitä, että Euroopassa juotiin olutta jo 2 700 vuotta sitten.
– On yhä selvempää, että esihistorialliset kulinaariset käytännöt olivat kehittyneitä ja että monimutkaisilla jalostetuilla elintarvikkeilla ja käymistekniikalla on ollut merkittävä rooli varhaisessa ruokahistoriassamme, Wienin luonnontieteellisen museon projektitutkija Kerstin Kowarik sanoo.
