Perjantaina viides helmikuuta vietetään jälleen Runebergin päivää. Moni juhlistaa kansallisrunoilijallemme omistettua päivää klassikkotortulla, mutta harva herkuttelija tietää, että yksi raaka-aine ei kuulunut leivoksen alkuperäiseen reseptiin.
Yllä olevalla videolla runebergintorttujen makutesti vuodelta 2019.
Kansallisrunoilijasta puhuttaessa monelle tulee ensimmäisenä mieleen Maamme-laulun lisäksi vadelmainen klassikkoleivos, runebergintorttu. Herkullisen leivoksen historiasta liikkuu monenlaisia tarinoita.
Lue myös: Miten käy puhalluskokeessa, jos on popsinut runebergintorttuja? Oulun poliisi sen selvitti, ja tässä tulos: "Kohtuus tortuissa"
Näin Runebergin torttu sai alkunsa: Päällä ensin omenahilloa
On varmaa, että runebergintorttu on ollut suomalaisten herkkua jo 1800-luvulta saakka. Tunnetuimman tarinan mukaan manteli- ja hillopitoinen torttu on Johan Ludvig Runebergin vaimon, Fredrikan käsialaa.
Herra Runeberg oli kovin makeiden herkkujen perään ja tarina kertoo Fredrikan kehitelleen leivoksen eräänä päivänä keittiön kaapeista löytyneistä aineksista.
Alun perin leivosten päällä kerrotaan olleen vadelmahillon sijasta omenahilloa.
Resepti peräisin Porvoosta
Resepti on kyllä löytynyt Fredrikan reseptikirjasta, mutta on arveltu, että hän on saanut sen puolestaan porvoolaiselta kondiittori Asteniukselta, jonka vakiasiakas kansallisrunoilija oli.
Runebergin päivää on juhlittu jo 1800-luvun puolivälistä lähtien, jolloin runoilija täytti 50 vuotta ja oli siis jo elinaikanaan Suomessa suuressa suosiossa.
Lue myös: MTV:n runebergintorttujen makutestissä 2019 yllätysvoittaja! Edullisin leivos hurmasi raadin: ”Kostea, liki täydellinen”
Lähde: Yle, Ilta-Sanomat, Ruokatieto
Artikkeli on julkaistu ensimmäinen kerran 4.2.2017.