Tiedätkö, mitä leipäpussin kyljestä pitäisi oikeasti lukea? Kaksi tärkeää asiaa, jotka paljastavat oleellisen tiedon

Tällä viikolla vietetään kansallista hävikkiviikkoa ja leipäviikkoa. Suomalaiset rakastavat leipää ja se näkyy myös ruokakauppojen hyllyillä: valikoimat ovat valtavat ja leipää on tarjolla jokaiseen makuun, olit sitten perinteisen ruislimpun ystävä tai hiilihydraatteja välttelevä karppaaja. 

Suomalaisten ikisuosikin, ruisleivän, rinnalle on noussut viimeisten vuosien aikana uusi hittituote, kauraleipä. MTV Uutisten Makuja.fi -ruokasivustolla uutisoitiin jo vuonna 2018 kauraleipien suosion huimasta kasvusta Suomessa. Kaurabuumille ei näy loppua ja uusia kauratuotteita lanseerataan jatkuvasti, myös leipäkategoriassa.

Leipäostoksilla kannattaa kuitenkin olla tarkkana ja lukea leipäpussin kylki huolella. Mielikuva leivän terveellisyydestä saattaa nimittäin joskus mennä metsään.

Nämä asiat kannattaa lukea leipäpaketista

Leipätiedotus ry:n mukaan kaikilla kotimaisilla viljoilla on täysjyväisinä lähes samanlaiset ravintoarvot: niissä on paljon kuitua, kivennäisaineita, jonkin verran vitamiineja sekä antioksidantteja. Ne ovat hyviä hiilihydraatin lähteitä, mutta myös proteiinin lähteenä täysjyvävilja on erityisesti kasvisruokailijoille merkittävä. Rasvaa viljoissa on vähän, kaurassa eniten ja sekin kaikki hyvää kasvirasvaa.

– Tiettyjä erityispiirteitä eri viljoilla kuitenkin on. Leipien valinnassa on kaksi hyvää mittaria, joiden avulla löytää helposti terveellisemmän vaihtoehdon: kuitupitoisuus ja täysjyväisyys, yhdistyksestä muistutetaan.

Ei siis ole samantekevää, mitä kauraleipää ostoskoriisi nappaat. Vaikka kauppojen valikoimissa onkin jo monia 100-prosenttisia kauraleipiä, löytyy hyllyiltä myös leipiä, jotka vaikuttavat ulospäin kauraleiviltä, mutta sisältävät todellisuudessa enemmän vehnää.

Vuonna 2019 Ruokavirasto ohjeisti, että kauraleivän nimeä käytetään leivästä, jossa kauraa on vähintään 50 prosenttia viljaraaka-aineiden määrästä. Jos osuus on pienempi, nimi voi olla esimerkiksi vehnäkauraleipä tai kaurasekaleipä. Silti markkinoilla on vehnäleipiä, joita myydään kaura edellä: esimerkiksi Vaasanin Kauratyynyt -leivissä kauran osuus viljaraaka-aineista on 23 prosenttia. Vaasan on kuitenkin lisännyt näkyvän merkinnän kaurapitoisuudesta pakkauksen etupuolelle.

Suomen Kaurayhdistyksen koordinaattori Päivi Tähtinen muistutti alkuvuodesta, että vehnän lisääminen kauraleipään vaikuttaa yhteen kauran terveysväittämistä. Kauran sisältämän vesiliukoisen ravintokuidun, beetaglukaanin on tutkitusti todettu alentavan kolesterolia. Jos kauraleipään lisätään vehnää, se voi myös heijastaa terveysvaikutuksiin.

– Vehnä kauraleivässä saatta pilkkoa beetaglukaania turhan pieniksi pätkiksi – silloin kolesterolivaikutus ei välttämättä toteudu. Kannattaa siis syödä kauraleipä 100-prosenttisena kauraleipänä, mikäli leivän toivoo vaikuttavan kolesteroliin, Tähtinen muistutti. 

Tähtisen mukaan 100-prosenttisen kauraleivän valmistus on ruisleivän leipomisen lailla suomalainen innovaatio, jota ei muualla osata.

– Kauraleipä maistuu myös vaalean leivän ystäville. Suomalaiset syövät kauraleipää ennen kaikkea maun takia, toisena nousee vatsaystävällisyys ja kolmantena kuitupitoisuus.

Mitä leivän parasta ennen -päivämäärä kertoo? 

Elintarvikkeisiin on lain mukaan merkittävä parasta ennen- tai viimeinen käyttöpäivä -päivämäärä. Leipien kohdalla tämä käytännössä tarkoittaa parasta ennen -päivämäärää.

Leipätiedotuksen mukaan leivän valmistaja päättää ja vastaa, miten pitkää myyntiaikaa hän leivälleen suosittelee. Yleiset suositukset pakatulle leivälle ovat:

• Vaalea leipä: pakkauspäivä + 2 myyntipäivää
• Ruisleipä : pakkauspäivä + 3 myyntipäivää

Vaasanin mukaan leipien ja kahvileipien pakkauksissa on oltava merkittynä ajankohta, johon asti ainakin tuote säilyttää sille tyypilliset ominaisuudet, kun sitä säilytetään suositusten mukaisesti. Tuotetta voidaan pitää myynnissä tai käyttää vielä tämän parasta ennen -ajankohdan jälkeenkin, jollei sen laatu ole oleellisesti heikentynyt. Parasta ennen -päivämäärää ei tarvitse merkitä paistopistetuotteisiin, sillä oletus on, että ne nautitaan vuorokauden kuluessa ostosta. 

Se, miten kauan leipä säilyy syötävänä, riippuu täysin leipätyypistä, muistutetaan Fazerilta. Pisimpään säilyvät hyvin kuivat leivät, kuten näkkileipä ja hapankorppu. Niillä voi olla jopa yli vuoden säilyvyys. Muovipussiin pakattu leipä säilyy keskimäärin 5–7 päivää ja pakkaamaton tuoreleipä eli niin kutsuttu päivän leipä syödään yleensä ostopäivän aikana. Suosituksista huolimatta tuoksu on tärkein mittari: niin kauan kuin leivässä säilyy hyvä tuoksu, sitä voi huoletta syödä

– Esimerkiksi homeen kyllä haistaa, vaikkei sitä vielä näkyisikään, Fazerilta kerrotaan.

Katso ainakin nämä merkinnät leipäpaketin kyljestä:

Kuitupitoisuus – Runsaskuituinen leipä sisältää vähintään 6 grammaa kuitua sadassa grammassa.  Kuitupitoiseksi saa kutsua leipää, jossa kuitua on vähintään 3 grammaa sadassa grammassa.

Täysjyväpitoisuus – Onko kauraleipä oikeasti kauraleipää, vai iso osa viljasta vehnää? Ruokaviraston suosituksen mukaan sanaa ”täysjyvä” tulisi käyttää leivän nimessä tai korostaa muuten pakkausmerkinnöissä ainoastaan leivästä, jossa leivän viljaraaka-aineiden määrästä vähintään 50 % on koostumukseltaan täysjyvää

Parasta ennen -päivämäärä – Kuinka kauan leipä vielä säilyy? On vaarana, että leipä päätyy hävikkiin, jos et kiinnitä huomiota sen tuoreuteen.

Valmistusmaa – Haluatko suosia kotimaista? Ole tarkkana myös leivän valmistusmaan kanssa. Esimerkiksi jotkut paistopistetuotteet tulevat ulkomailta taikinapakasteina ja ne ainoastaan paistetaan Suomessa.

Lue myös: Saako leipää syödä, jos haluaa laihtua? Suomalaisasiantuntija varoittaa yleisestä vaalean leivän harhaluulosta: "Vaikutus on päinvastainen"

Lähteet: Fazer, Vaasan, Leipätiedotus, Ruokavirasto