Kahvilla on iso merkitys suomalaisessa kulttuurissa niin arjessa kuin juhlassa. Vaalipäivänä hörpitään perinteisesti normaalia merkityksellisemmät kahvit.
Sunnuntaina 11. helmikuuta moni suomalainen käy äänestämässä ja juo sen jälkeen perinteiset vaalikahvit.
Suomalaiset palkitsevat itsensä mielellään kahvilla suurempien ja pienempien suoritusten jälkeen. Tietokirjailija Satu Jaatinen kertoo MTV Uutisille vaalikahvien olevan jo ainakin sata vuotta vanha perinne.
– Satavarma en voi olla, mutta käsitykseni mukaan se on siirtynyt kirkkokahviperinteestä. Sekä kirkossa käynti että äänestäminen ovat molemmat pyhiä, arvokkaita ja vähän ehkä tylsiäkin toimituksia, joiden jälkeen voi sitten jutustella vapaasti kahvin äärellä samanhenkisten ihmisten seurassa.
Jaatinen on perehtynyt suomalaiseen kahvikulttuuriin kirjassaan Kahvilan pöydässä – mistä täältä saa kahvia? (Multikustannus 2006). Tietokirjailijan mukaan on oikeastaan huvittavaa, miten samankaltaisia tapahtumia vaaleissa äänestäminen ja kirkossa käynti ovat.
– Astutaan tiettyyn tilaan, viralliset henkilöt suorittavat asiaa ja kaikki tehdään äärettömän tarkasti. Lopuksi on vielä kolehdin keruu. Muistaakseni on joku kynttiläkin joskus palanut pöydässä.
