Söitkö sinäkin aamupalaksi? Sairaanhoitaja-Nina nimeää suomalaisten helmasynnin – "ei mikään ravitsemuksellinen välttämättömyys"

leipä sämpylä ruisleipä täysjyvä
Painonhallinta-asiantuntijan mukaan suomalaiset voisivat hieman vähentää leivän syöntiä. Shutterstock

50:50-menetelmän kehittäjä, sairaanhoitaja ja painonhallinnan asiantuntija Nina Sarell tarjoaa tuoreessa kirjassaan täsmäreseptejä painonhallintapulmiin. Sarell nostaa esiin myös yhden ruokavaliotottumuksemme, jota voisi hieman muuttaa terveellisempään suuntaan.

Kuinka monta palaa leipää sinä syöt päivässä? Uskotko väittämään, että ruokavalioon tulisi kuulua päivittäin kuusi palaa leipää? 50:50 -menetelmän äiti, Seinäjoella asustava sairaanhoitaja ja painonhallinnan asiantuntija Nina Sarell kumoaa yleisen uskomuksen. 


Nina Sarell on tehnyt yli vuosikymmenen ajan terveysjournalismia yhteistyössä Suomen johtavien painonhallinnan ja ravitsemuksen asiantuntijoiden kanssa. 

– Olet ehkä kuullut väitettävän, että laihdutus lihottaa. Se on valitettavasti ihan totta. Siksi laihdutus on lopetettava ja on keksittävä jotakin muuta. Painonhallintavyyhtiä ja ruokavaliomuutosta on lähestyttävä uudesta, tuoreesta kulmasta. Mitä huomaamattomampi muutos, sitä selkeämmin viestität kehollesi, että kyseessä ei ole nälänhätä, Nina Sarell opastaa tuoreessa teoksessaan Fiftaa itsesi kuntoon – 50:50 keittokirja (Minerva Kustannus 2018).

Leipä "ei mikään ravitsemuksellinen välttämättömyys"

Sarell muistuttaa tuoreessa teoksessaan Fiftaa itsesi kuntoon – 50:50 keittokirja (Minerva Kustannus 2018), ettei leipää todellisuudessa tarvitsisi syödä niin paljon kuin monet ovat tottuneet syömään.

– Meillä suomalaisilla on näennäisterveellinen helmasynti: olemme kovia mussuttamaan leipää. Syömme leipää aamiaiseksi, välipalaksi, iltapalaksi ja ruoan kanssa – ja varmuuden vuoksi korvaamme voileivillä ja täytetyillä sämpylöillä vielä aterioitakin, Sarell sanoo.

– Et ole varmaankaan välttynyt kuulemasta väittämää, jonka mukaan kuusi palaa leipää kuuluu päivän. Se on leipäteollisuudesta lähtöisin oleva suositus, ei mikään ravitsemuksellinen välttämättömyys. Itse asiassa monille suomalaisilla olisi varmasti hyväksi, jos he hiukan hillitsisivät leivän syömistä, hän jatkaa.

Sarellin vinkit leivän valintaan: Etsi mahdollisimman kuitupitoinen ruis- tai kauraleipä, ja aina parempi, jos löydät vähäsuolaisen tai kokonaan suolattoman vaihtoehdon. Terveellisen leivän voi leipoa myös itse!

Vaikka ruisleipä onkin usein hyvin kuitupitoista, pitää yllä tasaista verensokeria, tekee kylläiseksi ja tukee painonhallintaa, voi siinä silti piillä omat ongelmansa. Sarellin mukaan useat kaupan leivät ovat voimakassuolaisia, ja kun tähän yhtälöön vielä lisätään suolaiset päälliset, paukkuvat päivän enimmäissuositukset helposti.

– Jos voileipiä vertaa vaikkapa lautasmalliin, huomaa nopeasti, että niissä on myös liian vähän kasviksia ja liikaa vääränlaista rasvaa. Liika voileipien syöminen aterioiden sijaan vinouttaa vuorenvarmasti rasvansaannin liikaa kovien rasvojen puolelle, nostaa päivän suolansaannin tappiin - ja vie tilaa ruokavaliossa terveellisemmiltä, kasvisvoittoisemmilta valinnoilta. 

Lopulta olisikin terveellisempää nauttia täysjyväviljansa esimerkiksi puurona tai aterian täysjyvälisäkkeenä, muistuttaa Sarell. 

Jos syöt leipää, ole tarkkana leipävalinnan kanssa ja valitse päällysteiksi suolaisten juustojen ja leikkeleiden sijaan mieluummin kasviksia. 

 

Lähde Fiftaa itsesi kuntoon – 50:50 keittokirja (Minerva Kustannus 2018).

***

Lue myös:

    Parhaat ruokaohjelmat

    • masterchef2 (002)
      MasterChef Suomi

      MasterChef-keittiön valtaavat amatöörikokit! Satojen hakijoiden joukosta valitut, Suomen parhaat kotikokkaajat havittelevat liekinkuumaa MasterChef Suomi -arvonimeä ja 10.000 euron rahapalkintoa. Riittävätkö taidot kelloa vastaan kokatessa miellyttämään tuomaristoa? Uudella kaudella Kape Aihisen seuraksi tuomarikolmikkoon liittyy kaksi huippukokkia, Henri Alén sekä vaikuttavan kansainvälisen uran luonut Helena Puolakka.