Jos omenat ovat nyt valmiina pihassa ja lähin mehuasema tarjoaa seuraavaa vapaata aikaa syyskuun loppuun, niin ne omenathan ovat silloin pilaantuneet jo ajat sitten, mehuasemaa pitävä Juho Anttila sanoo.
Useilla mehuasemilla on nyt poikkeuksellisen paljon ruuhkaa suuren omenasadon vuoksi. Moni haluaa viedä omenansa mehuasemille. Satakunnassa mehuasemaa pitävä Juho Anttila kertoo STT:lle, että käsillä on nyt kaikkien aikojen omenasesonki.
– Kaikilla Suomen mehuasemilla on varmaan ruuhkaa, Anttila sanoo.
Anttilan omistama mehuasema sijaitsee Kokemäellä Anttilan Tilalla, jonka hänen isänsä aikoinaan perusti. Nyt Anttilalla on yli 20 vuoden kokemus alalta. Tämänhetkistä ruuhkaa hän pitää poikkeuksellisena.
Vuonna 2018 elettiin samanlaista aikaa, mutta se on Anttilan mukaan ainoa hetki, mihin nykytilannetta voi verrata. Silloin omenakäyrä oli ollut Anttilan mukaan ihan normaali, eli se alkoi ensin rauhallisesti ja sitä seurasi varsinainen pääsatovaihe. Tänä vuonna ruuhka kuitenkin alkoi jo heti omenamehusesongin alussa.
– Aloitimme mehuasemahommat maanantaina elokuun 12. päivänä, ja siitä se alkoi tavallaan heti.
Turussa Junnilan Mehuasemaa pitävä Jari Junnila kertoo STT:lle, että ensimmäiset vapaat ajat Junnilan Mehuasemalla ovat vasta syyskuun lopulla. Hänkään ei ole koskaan nähnyt ihan näin kovaa ruuhkaa mehuasemilla.
Elokuun 29. päivän aamuna Junnilan sähköinen ajanvarausjärjestelmä näyttää, että ensimmäinen vapaa aika on syyskuun 30. päivänä. Useat mehuasemat ilmoittavat ruuhkasta nettisivuillaan.
Esimerkiksi Espoossa sijaitseva mehuasema Omamehu kertoo siirtyneensä ruuhkautuneen tilanteen vuoksi ajanvaraukseen, ja ensimmäiset ajat ovat vasta lokakuulle.
– Jos omenat ovat nyt valmiina pihassa, ja lähin mehuasema tarjoaa seuraavaa vapaata aikaa syyskuun loppuun, niin ne omenathan ovat silloin pilaantuneet jo ajat sitten, Anttila sanoo.
Asiakkaat matkustavat kaukaa
Anttilan mukaan mehuasemia on nykyään aika vähän, kun vapaaehtoistöihin perustuneet pienemmät paikalliset asemat ovat lopettaneet tekijöiden ikäännyttyä. Ennen sellaisia oli sesongin aikaan lähes joka kylässä.
Valtaosa Anttilan asiakkaista haluaa pastöroitua mehua, sillä se säilyy pitkään ilman pakastusta. Vain murto-osa haluaa tuorepuristettua mehua. Nyt asiakkaita saapuu Anttilan Tilalle lähes satojen kilometrien päästä esimerkiksi Espoosta ja Kirkkonummelta, sillä lähempää ei löydy sellaista mehuasemaa, joka ottaisi omenoita vastaan.
Yleensä omenamehut on sieltä saatu mukaan jo samana päivänä, mutta nykyisen ruuhkan vuoksi mehun voi noutaa vasta 3–4 päivän päästä omenoiden toimittamisesta.
Lue myös: Omenasta on nyt ylitarjontaa – kausiherkku säilyy myös mehuna
Junnila taas kertoo saaneensa asiakkaita Tallinnasta asti.
– Meillä on nytkin tuossa 4 000 kiloa omenoita pihalla odottamassa, Junnila sanoo. Asiakaskuntaan tosin kuuluu myös muutama siiderifirma.
Viime vuosikymmenen aikana omenamehuasemien suosiota on kasvattanut hanapussien käyttöönotto. Niihin voi mahduttaa kerralla useita litroja omenamehua. Anttilan mukaan uudenlaisen pakkauksen läpilyöminen on lisännyt mehuasemien asiakasmäärää.
– Sitä vanhaa aikaa ei ole tavallaan olemassa enää, että ihmiset toivat lasipulloja ja niihin laitettiin mehua.
"Eri lajikkeet samaan läjään"
Lämmin vuosi on tehnyt sen, että omenien tulo aikaistui ja kaikki omenapuulajikkeet tekevät hedelmää samaan aikaan.
– Se aiheutti sitä ruuhkaa, kun kesä-, syys- ja talviomenat tulivat samaan läjään. Normaalisti niillä on ihan erilainen ajoitus.
Anttilan mukaan omenan kukka-aihioiden määrä määräytyy useimmilla kasveilla jo syksyllä. Viime syksyä hän kuvaa mahdottoman märäksi.
– Se jostain syystä loi valtavan määrän kukkia omenapuihin.
Toukokuun helleaallolla oli Anttilan mukaan suuri vaikutus.
– Talvi kun päättyi, niin sittenhän oli heti kuuma. Omenoiden kukinta onnistui, kun pölyttäjät pystyivät lentämään silloin.
Pihlajien marjasato vaikuttaa suoraan kotipihan omenoiden laatuun. Myös pihlajat ovat olleet tänä kesänä täynnä marjoja, eli pihlajanmarjakoin tuhoamia omenoita on ollut hyvin vähän. Viime vuonna pihlajanmarjoja oli Anttilan mukaan selvästi vähemmän, jolloin hyönteiset vaurioittivat vastineeksi enemmän omenoita.
– Monta sattumaa on nyt osunut omenalle täydellisesti.
Anttilan mukaan ilmastonmuutoksen myötä lämpenevät kesät voivat lisätä tällaisia omenavuosia.
"Valkeakuulas, punakaneli ja lobo"
Maatalouden ja maaseudun yritystoiminnan asiantuntijayritys ProAgrian puutarhatuotannon kehityspäällikön Nina Seveliuksen mukaan Suomen kotipuutarhoissa viljellään lukuisia eri omenalajikkeita.
Tänä kesänä ensimmäiset sadot tulivat todella aikaisin, eivätkä mehuasemat olleet Seveliuksen mukaan täysin valmistautuneita siihen. Poikkeuksellisen lämmin kesä on Seveliuksen mukaan suurin syy sadon aikaistumiselle.
– Jos meillä tulee lämpimämpiä kesiä, niin pitäisi sitten etsiä uusia lajikkeita, että saisimme taas sen pidemmän kasvukauden, Sevelius sanoo STT:lle.
Normaalisti esimerkiksi talviomenat kypsyvät vasta lokakuussa. Nimitys tulee siitä, että ne kestävät varastossa talven yli, kun taas kesälajikkeita ei pysty varastoimaan.
Seveliuksen mukaan Suomen kotipuutarhojen yleisin kesäomenalajike saattaa olla valkeakuulas. Syysomenoista hän nimeää punakanelin ja talvilajikkeista lobon.