Suomalaisiin jouluruokaperinteisiin on aina kuulunut leipä. Leipätiedotus ry:stä kerrotaan, mistä perinteet juontavat juurensa. Joululimppusi ei välttämättä ole niin "aito ja oikea" kuin olet kuvitellut.
Videolla: Näin leipä kannattaa oikeasti leikata
Moni suomalainen söi tänään jouluaattona muiden juhlapöydän antimien ohella palan tai kaksi leipää. Riippuen oman perheen perinteistä, leipä saattoi olla tummaa tai vaaleaa, mietoa tai makean mausteista. Leipätiedotus ry:n mukaan aito oikea joululimppu voi olla hyvin erilainen eri puolella Suomea.
LUE MYÖS: Pitääkö leipää säilyttää oikeasti jääkaapissa vai huoneelämmössä? Lue leipäfaktat, jotka saattavat yllättää
Tunnetko sinä joululeivän historian? Leipätiedotus ry:stä kerrotaan, mistä limppuperinteet juontavat juurensa.
Joululeivällä pitkät perinteet
Leipään on aina suhtauduttu kulttuurissamme hartaudella ja kunnioituksella. Jouluna leipä asetettiin pöydän keskelle kunniapaikalle, missä se sai olla koskemattomana koko joulun. Joissain pitäjissä eri kokoisista ja muotoisista leivistä tehtiin pöydälle suuri keko ja päälle saatettiin sytyttää vielä kynttilä.
Joululeivän seremoniallisesta roolista kertoo myös sen perinteinen koristeleminen isolla ristillä. Risti painettiin leivän päälle tavallisesti isoilla aitan avaimilla, toisinaan koristelu tehtiin veitsellä.