Suomalaisiin jouluruokaperinteisiin on aina kuulunut leipä. Leipätiedotus ry:stä kerrotaan, mistä perinteet juontavat juurensa. Joululimppusi ei välttämättä ole niin "aito ja oikea" kuin olet kuvitellut.
Videolla: Näin leipä kannattaa oikeasti leikata
Moni suomalainen söi tänään jouluaattona muiden juhlapöydän antimien ohella palan tai kaksi leipää. Riippuen oman perheen perinteistä, leipä saattoi olla tummaa tai vaaleaa, mietoa tai makean mausteista. Leipätiedotus ry:n mukaan aito oikea joululimppu voi olla hyvin erilainen eri puolella Suomea.
LUE MYÖS: Pitääkö leipää säilyttää oikeasti jääkaapissa vai huoneelämmössä? Lue leipäfaktat, jotka saattavat yllättää
Tunnetko sinä joululeivän historian? Leipätiedotus ry:stä kerrotaan, mistä limppuperinteet juontavat juurensa.
Joululeivällä pitkät perinteet
Leipään on aina suhtauduttu kulttuurissamme hartaudella ja kunnioituksella. Jouluna leipä asetettiin pöydän keskelle kunniapaikalle, missä se sai olla koskemattomana koko joulun. Joissain pitäjissä eri kokoisista ja muotoisista leivistä tehtiin pöydälle suuri keko ja päälle saatettiin sytyttää vielä kynttilä.
Joululeivän seremoniallisesta roolista kertoo myös sen perinteinen koristeleminen isolla ristillä. Risti painettiin leivän päälle tavallisesti isoilla aitan avaimilla, toisinaan koristelu tehtiin veitsellä.
Joululeivän leipomiseen liittyi uskomuksia. Kun leipä otettiin uunista, tilalle saatettiin viskata halko, koska tyhjä uuni olisi voinut tuoda köyhyyden taloon.
Varikoislimppu on tärkein joululeivistä. Se tehtiin makeaksi maltailla, saatettiin lisätä rukiin lisäksi ohraa ja sen kuului olla vahvan makuista. Makeutta lisättiin usein siirapilla tai sokerilla ja maustettiin fenkolilla ja pomeranssilla. Sitä voisi kutsua nykyisen setsuurin esi-isäksi.
Oikea aito joululimppu – onko sellaista?
Leipätiedotus ry:stä muistutetaan, että aito oikea joululimppu voi olla hyvin erilainen eri puolella Suomea. Joululimppu voi olla tummaa tai vaalea, mietoa tai makean mausteista. ”Oikean, aidon joululimpun” maku saattaa vaihtua jopa sadan kilometrin matkalla.
Länsirannikolla maistuu vaalea, makea joululimppu. Hämeessä taas hyvin mausteinen, makea limppu. Kainuussa leipään ei mielellään leivota mausteita. Etelä-Karjalassa ei juuri makeita leipiä syödä, heidän joulupöydässänsä saattaa olla karjalaista rieskaa, piirakoita ja ruislimppua – maakunnan omia juhlaleipiä. Klassinen saaristolaisleipä on yksi jouluisista leivistä. Se leivotaan usein leipävuokaan ja makeutetaan runsaalla siirapilla.
Maamme monipuolisen leipätarjonnan juuret ovat syvällä maamme asutushistoriassa. Itäisessä Suomessa asunnot lämpesivät leivinuunilla ja tuoretta leipää leivottiin joka viikko. Samalla vaikutteita, kuten leivän hapattaminen, saatiin itänaapurista. Lännessä leivottiin vain muutaman kerran vuodessa ja siellä kehittyikin taito tehdä maistuvaa, kuivattua ruisleipää. Länsi-Suomen leipäkulttuuriin tuli vaikutteita Ruotsista.
LUE MYÖS: Syötkö sinä? Suomalainen joulumakeinen jakaa mielipiteet: "Olen seurannut vierestä, kuinka puolen kilon rasiallinen häviää ihan hetkessä"
Lähde: Leipätiedotus