Ruoka ravitsee, mutta joulukuussa julkaistun raportin mukaan myös mielenasioihin voi vaikuttaa syömällä.
Tutkijoiden mukaan se, mitä syömme, vaikuttaa mielialaamme ja mielentilaamme. New Yorkin Binghamtonin yliopiston tuoreessa raportissa selvitettiin aikuisten ruokailun ja mielialojen välistä yhteyttä.
Tulosten mukaan punaisen lihan ja siipikarjan syöminen parantaa parhaiten nuorten aikuisten mielialaa. Yli 30-vuotiaiden taas olisi syytä syödä hedelmiä.
Nuorilla hyvä vaikutus perustuu erityisesti dopamiinin eli tutun mielihyvähormonin tuotantoon. Lihan syöminen lisää juuri dopamiinin ja serotoniinin määrää aivoissa, joka vaikuttaa mielialaan. Tutkija Lina Begdachen mukaan kasvissyöjien ei kuitenkaan kannata vaipua epätoivoon: säännöllisellä liikunnalla on samanlainen vaikutus.
– Nuorilla aikuisilla, jotka söivät (punaista tai valkoista) lihaa vähemmän kuin kolme kertaa viikossa ja liikkuivat vähemmän kuin kolme kertaa viikossa, oli merkittävästi enemmän henkistä kärsimystä, hän kertoo.
Vanhemmille ihmisille ruokasuositukset ovat hiukan erilaiset. Tutkijoiden mukaan yli 30-vuotiaiden kannattaa syödä paljon hedelmiä niiden antioksidanttien takia, sillä antioksidantit taistelevat tehokkaasti niin kutsuttuja vapaita radikaaleja vastaan.
Vapaat radikaalit ovat rakenteeltaan epävakaita kemiallisia yhdisteitä, jotka voivat vaurioittaa esimerkiksi solukalvojen rakenteita ja veren lipoproteiineja. Tämän arvellaan aiheuttavan esimerkiksi syöpää ja kroonisia sairauksia.
Ympäristötekijät, kuten tupakansavu ja säteily, aiheuttavat niitä, mutta myös elimistön normaali hapetusreaktio. Antioksidantit suojaavat vapailta radikaaleilta. Lähde: Terveyskirjasto
Vapaita radikaaleja syntyykin erityisesti vanhemmilla ihmisillä, ja tutkimuksen mukaan niillä on merkittävä vaikutus myös mielentilaan.
Yli kolmekymppisille Begdache suosittelee lisäapuna myös kahvin ja helppojen hiilihydraattien pois jättämistä.
– Kykymme hallita stressiä laskee iän myötä, joten jos kulutamme ruokaa, joka aktivoi stressiä kuten kahvia ja liikaa hiilihydraatteja, koemme todennäköisemmin henkistä kärsimystä, hän sanoo.
Lähteet: New York Post, Binghamton University
***
1:30
