Legendaarinen keittiömestari ja television rakastettu ruokahahmo Jaakko Kolmonen ei haikaile takaisin ruutukasvoksi, mutta toivoo Patakakkonen-ruokaohjelmalle runsaasti uusintoja.
Keittiömestari Jaakko Kolmosta ajatellessa monen suomalaisen päässä alkaa välittömästi soida legendaarinen Patakakkonen-ruokaohjelman vihelletty tunnussävelmä. Silmiin saattaa piirtyä myös kuva koko kansan suosikista, Kokki Kolmosesta, Väinämöisen hattu päässä rauhallisesti ruokaa laittaen.
Jaakko Kolmosen, Veijo Vanamon ja myöhemmin Sirkka Gustafssonin tähdittämää Patakakkonen-ohjelmaa esitettiin Ylellä kunnioitettavat 26 vuotta, vuodesta 1970 vuoteen 1996. Ohjelma onkin ollut monelle suomalaiselle tärkeä osa ruokakasvatusta ja ruoasta oppimista.
Televisioelämä vaihtui kotiruoan valmistukseen
Vaikka televisioura on jo taakse jäänyttä elämää, viihtyy Jaakko Kolmonen edelleen hyvän ruoan parissa.
– Julkisuudessa ruoanvalmistuksen esitykset ovat jääneet nyt vähän vähiin, mutta sitä enemmän harrastan kotiruoan valmistusta. Se on niin mukavaa, kun saa tehdä mieleisiään ruokia. Esimerkiksi aamupuuron keittäminen on minulle oikea bravuuri. Se tehdään kunnon kaurahiutaleista, vaihteluna joskus tattarista, Kolmonen kertoo kuulumisiaan.
Aktiivisen ruokamiehen elämään kuuluu myös marjastus yhdessä vaimon kanssa. Maalla aika kuluu kalastellen, puuhommia tehden sekä kasvimaata hoitaen.
– Kasvimaahommissa olemme suorastaan eläinystävällisiä. Sipuli on nimittäin ainoa ruoka, joka varmasti saadaan ylös kasvimaalta. Jänikset hoitavat porkkanoiden kitkemisen ja peurat mokomat punajuurien. Mutta se on lapsille hyvin mielenkiintoista, kun eläimet käyvät syömässä nurkan takana, Kolmonen nauraa.
Kolmonen pitääkin erityisen tärkeänä, että myös lapset otetaan mukaan ruoanvalmistukseen. Keittiömestari itse on tehnyt jopa kirjoja yhdessä lasten kanssa. Lastenlapsista onkin kuoriutunut melkoisia ruoka-asiantuntijoita vaarin opissa.
– Jotkut ovat innostuneet valokuvaamisesta, toiset peuran turvan nylkemisestä todeten: ”Valmistetaan ukki tuosta turpasylttyä”. Yksi on sanonut: ”Kyllä minä seuraavan kerran kynin sorsan paistovalmiiksi” ja 8-vuotias Jesse-poika nylki jäniksen. Tänä päivänä Jesse opiskelee Perhon ravintolakoulussa. Minä olin siellä 1959-1961.
Ihmisiltä runsaasti palautetta
Lähes 30-vuotinen televisioura on tehnyt Jaakko Kolmosesta valtaosalle suomalaisista tutun kasvon. Sähköpostipalautteen ja kirjeiden lisäksi keittiömestaria tullaankin usein vetämään hihasta kävelylenkeillä ja ruokakaupassa.
– Se on kyllä rikkaus, että ihmisiltä saa hymyä päivässä paljon. Moni haluaa keskustella ruoka-asioista ja se on mukavaa, kun monesti puheenaiheet vaihtelevat maakunnittain. Tulee kysymyksiä Iisalmen ihanista ruoista, tai miten tehdään muurinpohjalettujataikina oikein.
– Eniten kuitenkin kysytään sitä, miksei Patakakkosen uusintoja näytetä enemmän. Niitä on näytetty ihan kiitettävästi ja ne ovat kansan suosiossa. Meillä oli silloin huippuasiantuntijat ohjelman taustalla, eli se kaikki tieto, mitä on silloin levitetty, on varmasti faktaa.
Ohjelman uusinnat ovatkin televisiokokin mukaan mahdollistaneet sen, että myös nuoremmat sukupolvet tuntevat Patakakkosen ja Kokki Kolmosen.
– Ei siihen huomioon oikein ole vieläkään tottunut. Nykyajan lapset kuulemma kuuntelevat Patakakkosta antaumuksella ja hiljaa. Lapset ovat iloisia, kun tulee rauhallista ohjelmaa kaiken muun vastapainoksi.
Poronperäsuolikeittoa Suomessa ja maailmalla
Jaakko Kolmonen ehti pitkän televisiouransa aikana valmistaa Suomen kansalle satoja, ellei jopa tuhansia erilaisia reseptejä. Erityisesti yksi ohjelman hieman erikoisemmista herkuista on jäänyt sekä Kokki Kolmosen että kansan mieleen.
– Katsojat muistavat parhaiten ja ovat ottaneet eniten kantaa Lapissa, 30 asteen pakkasessa tehtyyn poronperäsuolikeittoon. Siitä on tullut puhetta monenlaista. Olihan se kyllä niin nostalgista, kun keittelimme sitä laavussa, söimme ja keskustelimme antaumuksella. Jotkut ulkomaalaisetkin ovat kommentoineet, että tuollaisen elämän hekin haluaisivat.
Poronperäsuolikeitto ei jäänyt pelkästään televisioherkuksi, vaan Kolmonen valmisti sitä yhdessä kokkikollegoidensa kanssa maailman keittiömestareiden kongressissa, muiden Lapin ruokien ohessa.
– Siinä kyllä ruokailijat hiljenivät ja menivät sanattomaksi, kun heille kerrottiin omalla kielellä mitä he syövät, Kolmonen nauraa.
Erikoisimmaksi maistamakseen ruoakseen Kolmonen ei kuitenkaan poronperäsuolikeittoa sanoisi. Se titteli menee toiselle Patakakkonen-ohjelmassa nähdylle herkulle.
– Kyllä se kaikista erikoisin on ollut kyykäärme, esimerkiksi grillattuna kuten se Patakakkosessa tehtiin. Sen maku on erikoisen vaatimaton ja hieno, vaikka tämä elukka syö hiiriä ja päästäisiä. Muita erikoisuuksia ovat pötsistä, mäyrän lihasta ja kiveksistä valmistetut ruoat.
Nähdäänkö Jaakko Kolmonen vielä televisiossa?
Kokki Kolmosen televisiosuosio ei suinkaan päättynyt Patakakkosen loppumiseen, vaan keittiömestaria on sen jälkeen kosiskeltu tasaisin väliajoin uusiin ohjelmiin. Ohjelmien käsikirjoitukset eivät kuitenkaan ole olleet kokin imagolle suotuisia.
– Olen ollut ihan riittävästi esillä ja vieraillut televisiossa. Ei minulla enää mitään intoa ole televisioon ja annan mieluummin sijaa nuorille, hillityille kavereille.
Keittiömestari kertoo myös olevansa pettynyt nykypäivän ruokaohjelmien hektiseen tahtiin ja kielenkäyttöön.
– Kielenkäyttö on nykypäivänä kauheinta. Se on sellaista vee-keskustelua, että oikein kipeää tekee. Suomen kieli on kaunis ja sieltä löytyy herkkusanoja, joita pitäisi olla. Ettei räyhätä rumaa kieltä. Ja sitten se kiire. Ruoka on niin pyhä asia, eikä sitä saisi heitellä.
Keittiömestari Kolmosen mielestä myös nykypäivän ruokavaliokeskusteluissa pitäisi hieman rauhoittua, jotta vältytään ylilyönneiltä.
– Trendit tulevat ja menevät muodin mukana. Niin kuin tämä hiilihydraattijuttu, että se on epäterveellistä: Siinähän meinasivat ihmiset jo sairastua, kun jättivät terveellisen ravinnon pois.
– Muutama vuosi takaperin toitotettiin, että ”leipä lihottaa, leipä lihottaa”. Olen syönyt vuodesta 1964 yhteensä 13 710 jälkiuunileipää. Minun elopainoni on 60-70 kilon välillä ja olen tuon verran leipää syönyt.
Maakuntaruoat tunnetuksi
Mitä Jaakko Kolmonen sitten haluaisi vielä opettaa kaikille suomalaisille ruoasta tai ruoanlaitosta?
"Tee ruokaa rakkaudella ja rakasta myös heitä, joille laitat ruokaa."
– Haluaisin, että opittaisiin tuntemaan terveellisiä maakuntaruokia. Suomessa monesti pääraaka-aineena on peruna tai vilja. Hyvä herkku on esimerkiksi erittäin valkuaisainepitoinen hapanvelli, joka valmistetaan ruistaikinajuureen ja laitetaan herneitä sekaan. Sitten on mutti, joka on hyvin yksinkertainen resepti. Laitetaan täysjyväohraa, kiehuvaa vettä ja sekoitetaan härkimellä, jotta se menee paakuiksi. Ja syödään käsin.
Kolmonen mainitsee myös Iisalmen mykyrokan, joka tunnetaan veriklimpeistään. Se on keittiömestarin mukaan erittäin täyteläinen ja hyvä ruoka.
– Jos ei verta ole myynnissä, niin silloin ei pysty kunnon ruokaa Iisalmessa laittamaankaan, Kolmonen nauraa.
Tärkein viisaus kaikista tulee kuitenkin Kolmosen isoäidiltä.
– Lopuksi haluaisin lainata mummoni viisautta: Tee ruokaa rakkaudella ja rakasta myös heitä, joille laitat ruokaa
MTV.fin Missä he ovat nyt? -juttusarjassa julkaistaan viikoittain kiinnostavien urheilun, uutisten, lifestylen ja viihteen alalta tunnettujen ihmisten henkilöhaastatteluja.
Katso videolta Jaakko Kolmosen vierailu Huomenta Suomessa vuonna 2013:
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.