Elintarviketeollisuudessa yleisesti käytetyn sellun ei ole todettu aiheuttavan ihmisille vaaraa. Ajatus puusta osana päivittäistä ruokavaliota saattaa kuitenkin nostaa kulmia.
Natriumkarboksimetyyliselluloosaa, tuttavallisemmin selluloosakumia, tehdään nimestäkin päätellen selluloosasta – eli siis puusta. Sen lisäksi, että ainetta käytetään esimerkiksi tapettiliistereissä, lateksimaaleissa ja poraöljyissä, sitä löytyy myös ruoista.
Elintarvikkeiden ainesosaluettelosta sellun tunnistaa lisäainemerkeistä E460, E461, E462, E463, E465, E466 ja E468.
Sellua käytetään muun muassa pehmiksissä, jäätelöissä, pirtelöissä, suklaissa, juustoissa, eineksissä, leivissä ja muissa leivonnaisissa. Selluloosan virka on toimia sakeuttajana, täyteaineena ja kosteuden säilyttäjänä. Esimerkiksi jäätelön ainesosana sellu estää jääkiteiden syntymisen.
Selluloosaa käytetään elintarviketeollisuudessa halpuutensa ja myrkyttömyytensä vuoksi. Elintarviketurvallisuusvirasto ei ole määritellyt selluloosaa sisältäville lisäaineille päivittäistä enimmäissaantia.
Karboksimetyyliselluloosa on kuitenkin eläinlääketieteessä tunnettu allergeeni. Sitä sisältävän paikallispuudutusgeelin on raportoitu aiheuttaneen myös ihmisille allergisia reaktioita, esimerkiksi ihottumaa.
Ruokien lisäaineena käytetyn selluloosan allergisoivaa vaikutusta ei ole liiemmin tutkittu, sillä siihen liitetyt allergiareaktiot ovat harvinaisia.
Lähteet: Evira, Duodemic-lehti
***
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.