Mainos
Mainos

Kuluttaja selvitti totuuden suosikkituotteesta: Proteiinipastojen ravintosisällöissä hurjia eroja – eivät välttämättä vastaa odotettua!

Kuluttajan järjestämässä testissä vallitseviin terveystrendeihin sopivien proteiinipastojen ravintosisällöistä paljastui hurjia eroja.

Tavallista pastaa enemmän proteiinia ja kuitua sisältävät tuotteet ovat valloittaneet kauppojen hyllyt, mutta näitä trendikkäitä tuotteita ostavan asiakkaan kannattaa olla tarkkana.

Kuluttaja-lehden vertailussa nimittäin selvisi, että proteiinipastoissa on suuria eroja niin ravintosisällön kuin koostumuksenkin suhteen. Testissä vertailtiin kymmentä eri valmistajan tuotetta. 

Proteiinipitoisuus tavallisen pastan tasolla

Vaikka proteiinipastojen energiamäärät ovat samaa luokkaa kuin tavallisella vehnäpastalla, proteiini ja kuitu pitävät nälän poissa pidempään. Nimestään huolimatta kaikki proteiinipastat eivät ole ravinnepommeja.

Kuluttajan testissä esimerkiksi Risentan maissi-linssi-hernefusillin ravintosisällön todettiin vastaavan tavallista durumvehnäpastaa, joka sisältää raakana proteiinia 12–14 grammaa sataa grammaa kohti.

Proteiinipitoisuuteen ei kannata tuudittautua siinäkään mielessä, että pakkausmerkintöjen mukaan pasta voi sisältää raakana hurjan määrän proteiinia, mutta keitettäessä ravintoainepitoisuus alenee pakkauksessa ilmoitetusta. Esimerkiksi Explore Cuisinen mustapapuspagetin ja Risentan soijapapuspagetin kohdalla raa’an pastan ilmoitetaan sisältävän proteiinia naudanlihan verran, mutta keitettäessä määrä alenee raejuuston tasolle.

Lisäksi italialaisen ruoan asiantuntijat arvioivat monet proteiinipastat rakenteeltaan helposti tarttuviksi ja suutuntumiltaan koviksi. 

Ei hyötyä sekasyöjille 

Kuluttajan haastatteleman ravitsemusterapian professori Ursula Schwab muistuttaa, että proteiinipastaa ei kannata syödä ainakaan proteiinitankkauksen vuoksi.

– Proteiinia voi saada liikaa myös tavallisesta ruuasta, Schwab kertoo. Välitöntä riskiä proteiinitankkauksesta ei ole, mutta pidemmän päälle se voi haitata munuaisten toimintaa.

Asiantuntijan mukaan etenkin sekasyöjän proteiinin tarve täyttyy helposti, mutta vegaaneille proteiinipastat voivat olla hyvä, ruokavaliota monipuolistava lisä.

Samaan lopputulokseen voidaan kuitenkin päästä tavallisella ruoalla. Kukkaronsa nyörejä tarkkailevan saattaa kuitenkin olla parempi syödä pasta pastana ja pavut pavuina.

Lähde: Kuluttaja

Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

Olemme päivittäneet MTV Oy:n tietosuojakäytännön. Päivityksen yhteydessä Mediahub Oy:n tietosuojakäytäntö on yhdistetty osaksi MTV:n tietosuojakäytäntöjä. Lue lisätietoja tästä.

Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja