Raakana nautitut osterit voivat pahimmillaan aiheuttaa vakavan, jopa kuolemaan johtavan bakteeri-infektion.
Ostereiden syöminen johti kahden ihmisen kuolemaan Yhdysvaltain Floridassa, kertoo muun muassa uutissivusto Fox. Toinen menehtyneistä oli 55-vuotias teksasilaismies Rodney Jackson, joka lomamatkallaan Floridassa oli piipahtanut paikallisella kalatorilla ostoksilla.
Jackson alkoi oirehtia pian syötyään torilta ostamiaan ostereita. Osterit ovat nilviäisiä, jotka nautitaan perinteisesti raakana.
Pian miehellä ilmeni hengitysvaikeuksia ja hän päätyi tehohoitoon Floridan Pensacolaan. Sairaalassa Jacksonilla todettiin vibrioosi – bakteeri-infektio, joka liittyy usein raakoihin mereneläviin tai saastuneelle merivedelle altistumiseen. Lopulta mies menehtyi.
Lue myös: Pakastatko jauhelihaa? Älä vaan tee näitä mokia
"Ei näytä, haise tai edes maistu erilaiselta kuin tavallinen osteri"
Vibrio-bakteerin aiheuttama vibrioosi sairastuttaa Yhdysvalloissa vuosittain 80 000 ihmistä ja aiheuttaa 100 ihmisen kuoleman. Infektio tarttuu yleensä bakteeria sisältävistä merenelävistä tai esimerkiksi haavan välityksellä bakteerilla saastuneesta merivedestä.
– Osteri, jossa on vibriobakteeri ei näytä, haise tai edes maistu erilaiselta kuin tavallinen osteri. Vibrion voi tappaa ostereissa ja muissa merenelävissä kypsentämällä ne kunnolla, Yhdysvaltain terveysviranomainen CDC muistuttaa sivuillaan.
Ruokaviraston mukaan parhaiten tunnettuja taudinaiheuttajia ovat vibrio cholerae- ja vibrio parahaemolyticus -bakteerit.
Ostereista jopa koleraa
Cholerae-lajin koleravibriot voivat aiheuttaa ihmisessä voimakkaan vesiripulin eli koleran. Kolera on kuitenkin Suomessa erittäin harvinainen. Bakteeri ei siedä hapanta ympäristöä eikä kasva alle +10 celsiusasteen lämpötilassa. Lämpimässä vedessä se lisääntyy kuitenkin nopeasti.
Jätevedellä saastuneessa vedessä elävät merenelävät tai saastuneella vedellä huuhdellut elintarvikkeet ovat Ruokaviraston mukaan tyypillisiä koleran välittäjiä.
Lue myös: Voiko raa'asta broilerinlihasta oikeasti saada helposti salmonellan? Asiantuntija kertoo, miten ja mistä pahamaineinen suolistobakteeri tarttuu
– Tyypillisiä riskielintarvikkeita ovat jäteveden purkualueelta kalastetut osterit ja simpukat. Saastunut juomavesi toimii koleran välittäjänä yleensä vain silloin, kun hygieeniset olot ovat huonot. Muut elintarvikkeet voivat saastua ristisaastumisen kautta tai tartuntaa kantavasta työntekijästä puutteellisen hygienian vuoksi.
Ruokaviraston mukaan yleisimpiä virusten välittäjäelintarvikkeita ovat simpukat, osterit, pakastevadelmat ja juomavesi. Erittäin pieni viruspitoisuus riittää aiheuttamaan infektion.
Suomessa todettiin Suomessa saatu koleratapaus ensimmäisen kerran lähes sataan vuoteen tammikuussa 1998. Tuolloin tartuntalähteenä olivat Thaimaasta salakuljetetut sydänsimpukat. Muut satunnaiset koleratapaukset ovat liittyneet ulkomaan matkailuun.
Satunnaisia ruokamyrkytysepidemioita
Vuonna 1997 useat henkilöt sairastuivat ripulitautiin syötyään osteri-äyriäisillallisen helsinkiläisravintolassa. Tuolloin todettiin suurempi ostereista aiheutunut ruokamyrkytysepidemia Pohjois-Euroopassa. Ruotsissa sairastuneita oli 350 ja Tanskassakin yli 300. Myös MTV Uutiset kertoi tuolloin tapauksesta.
Osterit voivat levittää myös muun muassa norovirusta. Helsingissä esimerkiksi vuonna 2016 noroviruksella saastuneet osterit aiheuttivat 19 henkilön sairastumisen
– Osterit saastuvat noroviruksella herkästi, mikäli niiden kasvatus- tai säilytyspaikan vesi on saastunut jätevedellä. Norovirus tuhoutuu kuumentamalla, mutta kuumentamatta syötävistä elintarvikkeista sen tuhoaminen on käytännössä mahdotonta, Helsingin kaupungin raportissa todetaan.
Raakana syötävien ostereiden riskienhallinta perustuukin alkutuotannossa käytettävien kasvatus- ja säilytysaltaiden veden puhtauteen sekä käsittelyhygieniaan. Vähittäismyynnissä ja tarjoilussa tulisi ehkäistä ristikontaminaatio.
Lue myös: Yrittäjän nerokastakin nerokkaampi paperilappukikka lopetti ruokavarkaudet kuin seinään
Katso myös video: Näin osterit avataan
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Lähteet: Fox, CDC, Ruokavirasto, Lääkärilehti, Helsingin kaupunki