Kaalikääryleet maistuvat suomalaiselta perinneruoalta, mutta niiden juuret vievät huomattavasti kauemmas. Ruokakirjailija Merja Naumasen mukaan vanhat klassikkoruoat kiinnostavat nyt uudella tavalla myös nuoria.
Kaalikääryleet ovat monelle tuttu osa suomalaista ruokaperinnettä. Ruokakirjailija ja catering-yrittäjä Merja Naumanen kertoi Huomenta Suomessa yllättyneensä itsekin siitä, kuinka kauas tutun ruoan historia todellisuudessa ulottuu.
Lue myös: Näin kaalikääryleistä saa oikeasti hyviä: "Ihanaa kotiruokaa"
Dolmat ja kääryleet
Kaalikääryleiden pohjoismaisen historian on katsottu liittyvän 1700-luvun alun Ruotsin ja Osmanien valtakunnan välisiin yhteyksiin. Ruotsin kuningas Kaarle XII pakeni 1700-luvulla Osmanien valtakuntaan ja vietti siellä useita vuosia.
Ajatus täytetyistä kääryleistä tunnettiin Osmanien valtakunnassa, jossa täytettä käärittiin muun muassa viininlehtiin. Ruotsissa ruokalaji sitten muuntui vähitellen paikallisiin raaka-aineisiin sopivaksi versioksi.
Kaalikääryleiden ruotsinkielinen nimi kåldolmar muistuttaa edelleen ruoan historiasta: dolma on turkkilaista alkuperää oleva sana.
Suomeen kaalikääryleet kulkeutuivat Ruotsin kautta. Kaalikääryleiden valmistus opittiin Suomessa laajemmin kuitenkin vasta 1900-luvulla talouskursseilla ja -kouluissa. Kaalikääryleet olivat myös Suomen ensimmäisten teollisten valmisruokien joukossa 1950-luvun loppupuolella.
