Suomen satavuotisjuhlan kunniaksi maamme nimikkomakeiseksi on valittu kaikkien tuntema ja suurimman osan meistä rakastama Marianne.
Pauliina Martikaisen isoisä, vuonna 2008 edesmennyt Aimo Martikainen, keksi karamellin kollegansa Antti Östermanin kanssa jo vuonna 1949. Eläkeikäinen Marianne viehättää edelleen piparminttua ja suklaata yhdistelevällä maullaan.
Karamellimestari Martikainen aloitti uransa karamellien parissa venäläistaustaisen makeismestarin oppipoikana jo ennen toista maailmansotaa. Viisivuotisen sotapalveluksen jälkeen Martikainen jatkoi työtään makeiskehittelijänä ja matkusteli usein Keski-Eurooppaan, jossa hän tutustui myös ranskalaiseen makeisvalmistukseen.
Innostusta Marianne saikin venäläisestä konvehtiperinteestä ja ranskalaisesta mausta.
Maku pysyy, brändi muuttuu
Alun perin piparminttumakeisen työnimi oli Lyhde, jonka se sai valumuottinsa muodosta. Lopulta Marianneksi kastettu karamelli on säilyttänyt muotonsa vuodesta toiseen.
Makeisen keksijän lapsenlapsi pitää Marianne-karkin saamaa huomiota kunnianosoituksena.
– On upeaa, että Suomen itsenäisyyden puolesta taistelleen isoisäni kädenjälki näkyy Suomen satavuotisjuhlassa tässäkin muodossa. Se kertoo Mariannen ja Fazerin kulttuurisesta merkityksestä, Pauliina Martikainen sanoo.
Nuorempi Martikainen on kirjoittanut isoisänsä työn innoittamana Helsingin yliopistossa keväällä 2017 valmistuneen tutkielman ”Menestyjäbrändin tarina – Kuinka brändistä rakentuu ikoni”.
Pauliina Martikainen uskoo, että Marianne on vakiinnuttanut asemansa suomalaisten namihampaiden kolotukseen vastaajana sekä makunsa että muuntautumiskykyisen brändinsä vuoksi. Aluksi Mariannea tuotteistettiin ranskalaiseen eleganssiin liitetyillä mielikuvilla, jotka muuttuivat myöhemmin perinteikkyyttä ja suomalaisuutta korostaviksi. Tämän ansiosta makeinen on saavuttanut nykyisen roolinsa karkkimaailman designtuotteena.
Juhlavuoden kunniaksi tavallisesti punavalkoraidalliseen kääreeseen kietoutuneita Fazerin Marianne-karamelleja tarjoillaan virallisissa tapahtumissa sinivalkoisesta paperista.
Osittaislähde: "Menestyjäbrändin tarina – Kuinka brändistä rakentuu ikoni"
***
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.