Hävikkiverkkokauppa Matsmart selvitti, kuinka hyvin suomalaiset tuntevat parasta ennen -päiväyksen ja viimeisen käyttöpäivän eron. Tulokset eivät olleet kovin mairittelevat.
MTV Uutisten Makuja-ruokasivuilla kerrottiin aiemmin tällä viikolla vietettävästä hävikkiviikosta. Suomalaisilta päätyy roskiin vuosittain karmea määrä ruokaa, vaikka tämä olisi helposti estettävissä. Kotitaloudet heittävät vuosittain roskiin yli 100 miljoonaa kiloa ruokaa. Henkilöä kohden heitämme ruokaa pois keskimäärin 20–25 kiloa vuodessa.
Ruokahävikillä tarkoitetaan alun perin syömäkelpoista roskiin päätynyttä ruokaa, jonka synty olisi voitu välttää ennakoimalla paremmin ruoan kulutusta tai valmistamalla tai säilyttämällä ruoka toisin. 13.–19.9.2021 vietetään jälleen hävikkiviikkoa, jolla halutaan nostaa ruoan arvostusta ja kertoa ruokahävikin vähentämisen tärkeydestä.
Yleinen syy ruoan pois heittämiseen on se, että ruoan uskotaan olevan pilalla. Läheskään aina näin ei kuitenkaan ole, vaan ihmiset luottavat liikaa parasta ennen -päiväyksiin omien aistiensa sijaan.
Pitäisikö parasta ennen -päiväyksistä luopua kokonaan? Suomalaiset eivät vieläkään tunne merkintöjen eroja
Hävikkiverkkokauppa Matsmartin markkinatutkimusyritys Kantarilla teettämästä kyselytutkimuksesta selviää, että iso osa suomalaisista ei vieläkään tunne parasta ennen -päiväyksen ja viimeisen käyttöpäivän todellista eroa .Vain hieman yli puolet (56 prosenttia) suomalaisista kertoo tietävänsä tarkasti, mitä eroa on elintarvikkeiden parasta ennen -päiväyksellä ja viimeisellä käyttöpäivällä. Tietoisuus päivämäärien eroista on kuitenkin parantunut vuodesta 2019, jolloin alle puolet (49 prosenttia) tiesi päiväysten eroavaisuuden.
