Monella suomalaisella työpaikalla ollaan lähiviikkoina tilanteessa, jossa työntekijöiden porukasta osan on lähdettävä yt-neuvottelujen päätteeksi.
Kuka valikoituu potkujen saajaksi, ja mitkä tekijät otetaan huomioon irtisanomispäätöksiä tehtäessä?
Erityisesti perinteisillä teollisuusaloilla on olemassa edelleen ennalta määritelty irtisanomisjärjestys, joka on kirjattu työehtosopimukseen.
– Niissä sanotaan yleensä, että mahdollisuuksien mukaan jätetään tärkeitä ammattihenkilöitä. Sen lisäksi otetaan huomioon työsuhteen kesto ja huoltovelvollisuus, eli perheellisillä on turvatumpi asema, kertoo SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto.
Lähtökohtana on se, että työnantaja saa pitää ammattitaitoisimmat työntekijät, nykykielellä voitaisiin kai sanoa moni- tai huippuosaajat. Toisaalta irtisanomisjärjestys suojaa niitä, jotka ovat menettäneet osan työkyvystään potkuja jakavan työnantajan palveluksessa.
Erilaiset tapaturmaiset vammautumiset olivat yleisiä entisaikojen raskaissa teollisuustöissä, satamissa ja rakennuksilla.
– Työtapaturma voi olla peruste paremmalle irtisanomissuojalle, sanotaan vaikka, että työntekijän sormet ovat leikkaantuneet työssä tai on rikkonut selkänsä raskaassa työssä, Lehto kertoo.
Viimeisimpien joukossa työnsä menettävät myös yksinhuoltajat ja ne, joilla on paljon lapsia.
– Tai jos työntekijällä on esimerkiksi kaksi vammaista lasta, niin sekin voi vaikuttaa huoltovelvollisuuteen.
Osaamisen mittaamisen vaikeus
Ensimmäisinä ulko-ovelle ohjataan siis vähemmän tärkeät työntekijät, joilla on suppea osaaminen. Jonon kärkipäässä ovat myös terveet ja ne, jotka ovat tulleet viimeksi taloon sekä ne, joilla ei ole lapsia huollettavanaan.
SAK:n lakimiehen näppituntuma on se, että työtuomioistuimissa on viime aikoina ollut aiempaa enemmän tapauksia, joissa irtisanottu työntekijä katsoo, että hänen ammattiosaamisensa sivuutettiin irtisanomispäätöksiä tehdessä.
Potkujen peruste paperilla on normaalisti yrityksen tuotannolliset ja taloudelliset syyt. Tämä ei riitä kaikille riippumatta siitä, oliko työehtosopimuksessa irtisanomisjärjestystä.
– Yhä useammin ihmiset lähtevät peräämään jotain ääneen lausumatonta syytä irtisanomiselleen. Vedotaan siihen, että se tapahtui iän perusteella tai sen takia, että oli sairastellut paljon, Lehto sanoo.
Jokainen irtisanottu haluaa saada selityksen sille, miksi juuri minä valikoiduin. Vastaus siihen voi olla helpotus.
– Jos sieltä löytyy, että okei, sinulla ei ollut sellaista ammattitaitoa, joka on yritykselle välttämätöntä, eli meillä ei enää tehdä näitä tiettyjä töitä, niin sekin saattaa jo tyydyttää irtisanottua. Syy ei johtunutkaan hänen henkilöstään tai osaamisestaan.
Sekin voi jo auttaa ihmistä eteenpäin.
(MTV3)