Saksassa suuryritysten hallintoneuvostoja koskeva naiskiintiölaki on saanut kritiikkiä pian voimaan tultuaan.
uoden alusta suurimmat saksalaisyritykset velvoitettiin täyttämään vähintään 30 prosenttia hallintoneuvostopaikoistaan naisilla. Kriitikkojen mukaan tämä on osoittautumassa tehottomaksi tavaksi lisätä sukupuolten tasa-arvoa työelämässä. Naiskiintiöillä ei arvostelijoiden mukaan saada aikaan asennemuutosta eivätkä kiintiöpaikat lisää naisten arvostusta. Lain arvostelijoihin kuuluu useita naisjohtajia.
– Uusi laki koskee vain jäävuoren huippua, ja meidän on varmistettava, että teemme suurempiakin muutoksia, sanoo Belen Garijo, lääkevalmistaja Merck KGaA:n johtoryhmän jäsen.
55-vuotias Gajiro nousi ensimmäisenä naisena yhtiön johtoryhmään. Hänen mukaansa pätevyys ja taidot ovat ratkaisevampia kuin kiintiöt.
– Jos joku kertoisi minulle, että istun johtokunnassa vain, koska olen nainen, se saisi minut kyyneliin.
Teleyhtiö Deutsche Telekomin johtoryhmän jäsen Claudia Nemat uskoo, ettei kiintiöiden tapaisella lainsäädännöllä saada aikaan "todellista muutosta".
– Yritysten on ymmärrettävä, että monimuotoisuus niin johtoryhmissä kuin hallintoneuvostoissakin antaa niille kilpailuetua. Tarvitaan naisia ja miehiä, nuoria ja vanhoja, joilla on kansainvälistä kokemusta.
Sekä teleyhtiö että lääkevalmistaja ovat Saksassa poikkeuksia: molempien hallintoneuvostoissa istuu jo nyt naisia enemmän kuin kiintiölaki edellyttää.