Yritys ei saanut leikata autoetua – työntekijälle tuhansien korvaukset

Mies on työskennellyt Vehossa työnjohtajana vuodesta 1990. Vuonna 2003 työnjohtajille tarjottiin työsuhdeautoetua, jossa auton hintaraja oli 28000 euroa. Vuonna 2005 se korotettiin 30000 euroon ja 2009 enimmäisarvo laskettiin 25000 euroon.

Työnjohtaja katsoi, että autoedun alentaminen oli väärin ja vaati siitä korvauksia 130 euroa kuukaudelta. Työsuhteeseen sovellettiin autoalan toimihenkilöiden työehtosopimusta ja kannetta ajoi ammattiliitto Pron juristi.

Työjohtaja katsoi Vehon leikanneen hänen palkkaansa, koska luontoisetu on osaa palkkaa. Leasing-hinnastosta laskettuna 30 000 euron auton käyttöautoetu oli 650 euroa ja 25 000 euron auton 520 euroa. Vaadittu 130 euron kuukausikorvaus syntyi tästä.

Veho kiisti

Veho kiisti miehen vaatimuksen, koska yrityksellä oli omasta mielestään yksipuolinen oikeus muuttaa auton käyttöetua koskevaa työsuhde-etuutta. Yritys katsoi, että kyse oli lisäedusta, eikä siitä että osa palkasta olisi maksettu luotoisetuna.

Veho katsoi myös, ettei työnjohtaja kärsinyt vahinkoa, koska hänellä oli edelleen käytössään uusi auto, jonka huolto-, korjaus-, pääoma- ja vakuutuskuluista sekä käyttömaksuista yritys vastasi.

Työntekijä ei tiennyt

Käräjäoikeus totesi, että autoetu oli aikanaan annettu työnjohtajalle niin, ettei rahapalkka alentunut. Työnantajalla ei kuitenkaan ole oikeutta myöhemmin puuttua näihin etuihin tällä perusteella.

Veho ei koskaan tehnyt miehen kanssa kirjallista työsopimusta, eikä tämä käräjäoikeuden mukaan koskaan tullut tietoiseksi vuonna 2003 laaditusta asiakirjasta, jossa työnjohtajien autoedusta päätettiin. Siinä todettiin, että autoetu saatettiin ottaa kokonaan poiskin ilman kompensaatiota palkassa.

Kun työnjohtaja ei tällaisesta tiennyt, hänen auton käyttöetuaan ei saanut leikata.

Halvemmasta autosta vahinkoa

Oikeus totesi, että halvemmasta autosta aiheutui vahinkoa. Ensinnäkin arvokkaampi auto tuo yleistä etua ja alhaisempi autoetu vaikutti myös työnjohtajan kokonaistuloihin. Pienemmät verotettavat tulot tarkoittavat tulevaisuudessa pienempää eläkettä.

Käräjäoikeus määräsi, että Vehon on maksettava vahingonkorvausta 130 euroa kuukaudessa marraskuusta 2009 toukokuuhun 2014. Yhteensä tämä tekee 7150 euroa ja korot päälle.

Vehon on myös maksettava työnjohtajan 4000 euron oikeudenkäyntikulut ja myös Vehon omat 18 600 euron oikeuskulut jäävät sen vahingoksi.

Oikeus myös vahvisti, että työnjohtajalla on jatkossa oikeus enintään 30 000 euron arvoisen auton käyttöetuun.