Yrittäjä ihmeissään: Miksi suomalaisten kierrätyslasi kuljetetaan Englantiin?

- Kierrätyksestä järjestettiin tarjouskilpailu. Tarjouksia tuli useita. Valitsimme edullisimman eli Berryman-nimisen brittifirman, joka valmistaa kierrätyslasista esimerkiksi Coca Cola - pulloja, kertoo Suomen Pakkauskierrätys Rinki Oy: n toimitusjohtaja Juha-Heikki Tanskanen.

- Kummallista, että pakkauslasi kannattaa viedä ulkomaille käsiteltäväksi, kun Suomessakin olisi kierrätyslasia raaka-aineena käyttäviä yrityksiä. Eikö olisi järkevämpää viedä maailmalle mahdollisimman pitkälle jalostettuja tuotteita, ihmettelee muunmuassa vaahtolasia valmistavan Uusioaines Oy:n toimitusjohtaja Lassi Julin.

- Kyllä mekin haluaisimme, että kierrätykseen kerätty pakkauslasi jäisi Suomeen esikäsittelyyn. Kyse on vain siitä, että sen pitää olla taloudellisesti kilpailukykyistä. Sitä paitsi Uusioaines vie itsekin lasimursketta maailmalle, huomauttaa Tanskanen.

Julin pelkää, että yritykseltä loppuu raaka-aine.

- Raaka-aineesta tulee pulaa. Meilläkin on tarkoitus kaksinkertaistaa tuotantokapasiteettimme.

Tanskanen ymmärtää huolen.

- Minäkin olen huolissani siitä, että heidän raaka-aineensa loppuu. Heidän pitäisi saada hintakilpailukykynsä kuntoon.

Ensimmäistä erää ei saatu kiertoon

Ensimmäiselle laivalastilliselle pakkauslasijätettä kävi huonosti. 3000 tonnin erä oli lähdössä Tolkkisten satamasta alkukesästä, mutta lasti jämähti satamaan, koska sen seasta löytyi liikaa epäpuhtauksia.

- Joukossa oli liian paljon injektionestepulloja terveydenhuollosta ja eläinlääkinnästä. Jatkossa tarkastamme jokaisen lasikuorman. Terveydenhuollon purkit, posliini ja keramiikka pitää saada pois pakkauslasin seasta, toteaa Tanskanen.

Laivalastillinen lasijätettä päätyi maanrakennukseen, asfalttikentän alle tasauskerrokseksi. Jatkossa pakkauslasi on tarkoitus saada kierrätykseen.

- Emme me halua sijoittaa lasijätettä maanrakennukseen vaan kiertoon. Maanrakennusta ei lasketa kierrätykseksi. Kunhan kierrätyslasin laatu saadaan hyväksi, maanrakennuskäyttö loppuu, lupaa Tanskanen.

- On huolestuttavaa, että lasimursketta voi edelleen käyttää maanrakentamiseen ja monet kunnatkin niin tekevät. Minun käsitykseni mukaan se on myös KHO:n ennakkopäätöksen vastaista. Siinä linjattiin, että kierrätyskelpoista lasia ei saa käyttää maanrakkennukseen, paheksuu Lassi Julin.

Pantitonta pakkauslasia syntyy noin 15 000 tonnia vuodessa. Pakkauslasin kierrätys siirtyi kunnilta tuottajien vastuulle toukokuussa. Pantittoman lasin kierrätystavoitteeksi on asetettu 27 prosenttia vuoteen 2016 mennessä ja 40 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.