Paistinpannuja, kumisaappaita ja peltipurkkeja – lasinkeräysastioihin tungetaan kierrätyskelvotonta tavaraa

Suomalaiset ovat ahkeria lasin kierrättäjiä, mutta ongelmia on edelleen siinä, että keräysastioihin päätyy tavaraa, joka ei sinne kuuluisi. Noin viisi prosenttia astioiden sisällöstä on kierrätyskelvotonta.

Porvooseen Tolkkisten satamaan päätyvät kaikki Suomen lasinkeräysastioihin palautetut lasipullot ja purkit. Me suomalaiset olemme hyviä lasin kierrättäjiä. Yli 90 prosenttia lasipakkauksista päätyy keräykseen.

Uuden selvityksen mukaan lasin kierrättäminen on myös ilmastoteko.

– Se on sellainen ilmastoteko, että kun lajittelet kilon lasipakkauksia niin se tarkoittaa sitä, että hiilidioksidipäästöt vähenevät puoli kiloa, laskee Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:n toimitusjohtaja Juha-Heikki Tanskanen. 

22 miljoonaa kiloa lasijätettä

Jokainen suomalainen kantaa keräysastioihin neljä kiloa lasia vuodessa. Siitä kertyy yhteensä yli 22 miljoonaa kiloa vuodessa.

Säästetyllä hiilidioksidipäästömäärällä ajaisi dieselautolla yli 2000 kertaa maapallon ympäri.

Suomessa ei enää valmisteta pakkauslasia ja sen takia laiva noutaa Porvoosta reilun kuukauden välein, 7-8 kertaa vuodessa, lasilastin. Se viedään Hollantiin ja Englantiin kierrätettäväksi. Kierrätyslasista valmistetaan lasipakkauksia, lasivillaa ja tasolasia.

- Ainoastaan 10 prosenttia tulisi enemmän säästöjä päästömäärissä mikäli tämä hoidettaisiin Suomessa eli kuljetukset eivät ole tässä se iso ongelma. Lasin kierrätyksessä suurimmat päästösäästöt tulevat nimenomaan siitä, ettei tarvitse sulattaa kvartsihiekkaa vaan raaka-aine tulee kierrätyslasista. Se on harmi, ettei Suomessa ole lasipakkausten valmistusta. Jos lasin haluaa kierrättää, se on pakko viedä sinne, missä lasipakkauksia valmistetaan, huomauttaa Tanskanen.

Keräysastiaan tungetaan muutakin kuin lasia

Isompi ongelma on keräysastioiden sisältö. Tolkkisten sataman lasikasasta näkee, mitä kaikkea ihmiset lasinkeräysastiaan laittavat. Keräyslasin seassa on muun muassa kumisaappaita, peltipurkkeja, muovikanistereita, paistinpannuja ja jopa jättikokoinen nallekarhu.

Noin viisi prosenttia keräysastioiden sisällöstä on kierrätyskelvotonta.

- Yleisin virhe on juuri se, että sinne laitetaan lämmönkestävää lasia eli juomalaseja, astioita, paistinpannun kansia tai keramiikka-astioita. Niitä joudutaan sitten siellä kierrätyslaitoksessa erottelemaan, koska ne haittaavat uusiokäyttöä, muistuttaa Tanskanen.

Parhaat lajittelijat Salossa, huonoimmat Äänekoskella

Suomessa on myös alueellisia eroja lasipakkausten lajittelussa. Lasin puhtauden mukaan tarkasteltuna parhaimmat lajittelijat löytyvät Salosta, Savonlinnasta, Rovaniemeltä, Forssasta ja Alajärveltä. Heikointa lasijätettä puolestaan vastaanotetaan Äänekoskella, Jämsässä, Kuusamossa, Leppävirralla ja Torniossa.

- Luulen, että alueellisilla eroilla on historiallinen tausta. Lasipakkausten kierätys siirtyi tuottajille muutama vuosi sitten ja sitä ennen lajitteluohjeet Suomessa vaihtelivat alueittain. Osalla ihmisistä on vanhassa muistissa, että sinne sai laittaa juomalaseja ja muuta ja nyt se on muuttunut, sanoo Tanskanen.

Lasi kiertää vaikka ikuisesti

Keräyspisteellä on monia mielipiteitä lasinkierrätyksen helppoudesta.

- Ei se ihan riittävän helppoa ole. Vaatii vähän viitseliäisyyttä ja omatoimisuutta. Olisi hyvä, jos olisi keräyspiste lähellä omakotialueellakin. Mekin joudumme tuomaan autolla tavarat tänne kierrätyspisteelle, pohtii Ossi Kiljunen.

- Ei tätä helpommaksi enää voi tehdä. Tämä on tosi helppoa. Jos tätä ei handlaa, sitten on huonosti asiat, arvioi Leena Lehtonen.

- Olemme kierrättäneet lasin ja metallin jo kauan. On tämä helppoa, kun tässä on tämä kierrätyspiste ja me asutaan tässä lähellä. Tämä on meille hyvä paikka, kiittelee Eeva Rauste-Kukkonen.

Lasi voidaan kierrättää uudelleen ja uudelleen.

- Lasi on siitä hyvä materiaali, että sitä voidaan kierrättää ikuisesti eli sen voi aina sulattaa uudelleen. Sen ominaisuudet eivät siitä heikkene, kertoo Tanskanen.