Laitosten konfliktialttius huolettaa järjestöjä.
Ydinvoimaan kriittisesti suhtautuneet Suomen keskeiset ympäristöjärjestöt eivät koe asiaa enää uhkaavaksi, vaan osana ilmasto- ja energiakriisin ratkaisua. Greenpeace ja Suomen luonnonsuojeluliitto odottavat tuulivoimasta kuitenkin ydinvoimaa suurempaa ratkaisijaa.
Ilmastokriisi ja Venäjän käymä energiasota Eurooppaa vastaan vaativat tehokkaita ja vähäpäästöisiä ratkaisuja energian tuottamiseksi. Ympäristöjärjestöjen kritiikin kohteena olleen ydinvoiman, ja erityisesti Olkiluoto 3 -ydinvoimalan, odotetaan helpottavan Suomen talven energiapulaa.
"Kiista ei ole ajankohtainen"
Ydinvoimaa vastustanut ympäristöjärjestö Greenpeace ei koe asiaa ajankohtaisena ongelmana Suomessa. Suurimpina huomion aiheina järjestössä nostetaan ilmastokriisin ratkaiseminen, päästöttömän energian lisääminen ja luonnon monimuotoisuuden kriisi.
Greenpeacen uutena Suomen maajohtajana tänään aloittava Touko Sipiläinen kertoo suhtautuvansa ydinvoimaan käytännönläheisesti.
– Kiista ydinvoimasta ei ole tällä hetkellä ajankohtainen energiapolitiikan ja ilmaston näkökulmasta, Sipiläinen sanoo.
Ydinvoimalat koetaan Suomen Greenpeacella edelleen hitaaksi ja kalliiksi rakentaa. Olkiluodon ydinvoimalan viivästymiset ja nousseet kustannukset ovat osaltaan vaikuttaneet mielikuvan syntyyn.
Sipiläisen mukaan heidän odotuksensa ovat voimakkaasti kasvavan tuulivoiman määrässä. Suomen kantaverkosta vastaava Fingrid vahvistaa tiedon, että tuulivoiman tuotantokapasiteetin odotetaan Suomessa ylittävän ydinvoiman vuoteen 2027 mennessä.
– Päästövähennyksiä täytyy saada mahdollisimman nopeasti, jotta vältytään katastrofaaliselta lämpenemiseltä, Sipiläinen sanoo.
Vaikka järjestöt ovat edelleen tuulivoiman kaltaisten uusiutuvien energiamuotojen kannalla, koetaan ydinvoima välttämättömäksi energiamuodoksi ympäristökriisin ratkaisussa.
– Ydinvoimalat ovat olemassa oleva realiteetti. Ne ovat osa Suomen energiapalettia, pitipä siitä tai ei, Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Tapani Veistola sanoo.
Suomessa ydinvoiman vastustus on laskenut 20 prosenttiyksikköä vuodesta 1990, ilmenee Energiateollisuuden vuonna 2021 teettämästä mielipidetutkimuksesta. Viime vuonna ydinvoiman vähentämisen kannalla oli 18 prosenttia kansasta. Tämän vuoden tutkimus julkaistaan loppuvuodesta.
Vihreissä ydinvoima jakaa edelleen mielipiteet
Neutraalimpaa suhtautumista ydinvoimaa kohtaan on myös hallituspuolue vihreillä. Lisäydinvoiman rakentamisesta heillä ei ole yhteistä mielipidettä.
– Kyseessä on vuosia kestänyt prosessi, miten meidän asenteet ovat kehittyneet. Puolueessa on edelleen ydinvoiman kannattajia sekä vastustajia molemmin puolin. Nykyinen linja on yhteinen kompromissi, vihreiden poliittinen suunnittelija Sarianna Mankki sanoo.
Keväällä hyväksytyn puolueohjelman mukaan vihreissä kannatetaan vanhempien ydinvoimaloiden jatkoaikaa, mikäli Säteilyturvakeskus (STUK) arvioi nämä turvallisiksi.
– Fennovoiman korvaamiseksi ei välttämättä tarvitse olla ydinvoimaa, mutta perusvoimaa täytyisi olla saman verran, Mankki sanoo.
Puolue pyrkii uudistamaan ydinenergialakia helpottamalla pienydinreaktorien sääntelyä. Pienydinreaktoreilla voitaisiin tarvittaessa tuottaa esimerkiksi lämpöä kokonaisen kaupungin tarpeisiin.
Fennovoiman kaatuminen oli helpotus sitä vastustaneille
Venäjän valtionyhtiö Rosatomin kanssa yhteistyössä suunnitellun Fennovoiman ydinvoimalahankkeen kaatuminen oli helpotus sitä vastustaneille. Fennovoiman ydinvoimala oli tarkoitus rakennuttaa Pyhäjoelle Pohjois-Pohjanmaalle.
– Vastustimme Fennovoima-hanketta muun muassa Venäjä-kytkösten takia. Ukrainan tilanteesta huomattiin, ettei ikinä voida olla varmoja siitä mitä tapahtuu, Mankki sanoo.
Greenpeace oli mukana kampanjoimassa Fennovoimaa vastaan. Ydinvoimaa vastustanut Suomen luonnonsuojeluliitto kokee keskitetyt voimalaitokset uhaksi.
– Haasteina näissä on se, että ne ovat isoja keskitettyjä yksiköitä, hitaita rakentaa ja alttiita konflikteille, kuten Ukrainassa on huomattu, sanoo Veistola Suomen luonnonsuojeluliitosta.
Epäilystä herättää myös ydinpolttoaineen loppusijoitus ja miten se tuotetaan vastuullisesti. Loppusijoittamisen turvallisuuden varmistaminen vaatii Greenpeacen mukaan erityistä tarkkuutta viranomaisilta.
– Tämä on asia, missä Suomi on ensimmäisenä liikkeellä, ja vaatii hurjaa tarkkuutta, Sipiläinen sanoo.