Ympäristöjärjestö WWF moittii metsäneuvojien tyrkyttävän yhä avohakkuita

WWF kysyi metsänomistajilta, millaista neuvontaa he ovat saaneet metsäalan ammattilaisilta, kuten metsänhoitoyhdistyksiltä, Metsäkeskukselta tai metsäyhtiöiltä. Valtaosa kyselyyn vastanneista koki saaneensa omien tavoitteidensa ja arvojensa mukaisia palveluja, mutta toisaalta alle puolelta oli ylipäätään kysytty, minkälaisia tavoitteita ja päämääriä tällä on omistamansa metsän suhteen.

WWF:n mielestä kaiken neuvonnan lähtökohdaksi pitäisi ottaa, mitä metsänomistaja metsässään arvostaa.

– Jos vastaus on luontoa, palvelun pitää olla sen mukaista, järjestön metsäasiantuntija Panu Kunttu katsoo.

TNS Gallupilla teetettyyn kyselyyn vastasi maaliskuussa yli tuhat metsänomistajaa. Heistä liki kolme neljästä oli asioinut lähinnä metsänhoitoyhdistysten kanssa.

Metsänhoitoyhdistykset ovat Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK:n jäseniä. Metsäjohtaja Juha Hakkarainen MTK:sta pitää selvänä, että yhdistysten pitää toimia kuten metsänomistajat haluavat. Kun omistajien arvot muuttuvat, myös yhdistysten on muutettava toimintatapojaan.

Hakkarainen viittaa MTK:n vielä julkaisemattomaan Metsätutka-kyselyyn metsänomistajille. Kun vastaajilta kysyttiin, ovatko he muuttaneet metsiensä käsittelyä ja miksi, ykkössyyksi muutokseen nousi halu hoitaa ympäristöä ja luontoa.

Metsälaki toi väljyyttä

Vuonna 2014 uudistunut metsälaki toi metsänomistajille mahdollisuuksia aiempaa monipuolisempaan metsänhoitoon. Hakkaraisen mukaan kaikki metsänhoitoyhdistysten toimihenkilöt ovat tuon jälkeen saaneet koulutusta uusista metsänhoitomenetelmistä ja siitä, miten metsänomistajien tavoitteet otetaan huomioon.

WWF:n tuntuma on karumpi. Puolet järjestön kyselyyn vastanneista kertoi, että metsäneuvoja ei ollut esitellyt heille, miten metsää voidaan hoitaa ja kasvattaa ilman avohakkuita.

Järjestö pitää neuvonnan yksipuolisuutta suurena puutteena. Kunttu arvioi, että kyse on enemmän ammattilaisten asenteista kuin tiedon puutteesta.

– Koneisto on viritetty tiettyyn toimintatapaan ja -kulttuuriin.

Hakkaraisen mukaan MTK:n kyselyssä tärkein syy olla käyttämättä vaihtoehtoisia metsien käyttötapoja oli se, että tilalla ei ole tähän soveltuvia kohteita.

Suomessa on yli puoli miljoonaa yksityistä metsänomistajaa. He omistavat liki kaksi kolmasosaa Suomen metsäalasta. Metsäkauppoja tehdään vuosittain noin 100000.