Yli 60 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että olemme jo suojelleet metsiämme riittävästi. Enemmistön mielestä EU puuttuu liiaksi Suomen metsien käyttöön. Siitä, pitäisikö hakkuita vähentää, mielipiteet jakaantuvat tasaisemmin. Tiedot käyvät ilmi MTV Uutisten teettämästä kyselystä.
Päättäjät eivät ole päässeet yksimielisyyteen siitä, pitäisikö Suomessa vähentää metsien hakkuita ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Ei siis ihme, että myös kansalaisten mielipiteet vaihtelevat.
– Pitäisi kyllä avohakkuista kyllä hyvin paljon luopua ja siirtyä vaiheittain tapahtuvaan kasvatukseen, arvioi Markku Kärkkäinen.
– Kyllä täällä on tehty tarpeelliset hommat. Ei tarvitse enempää vähentää, sanoo Kyösti Käkönen.
– Jotenkin huolestuttavat isot avohakkuut, joita näkee teiden varsilla, pohtii Lea Käkönen.
MTV
Mielipiteet hakkuiden vähentämisestä jakaantuvat
MTV Uutisten kyselyyn vastanneista 41 prosenttia on täysin tai jokseenkin hakkuiden vähentämisen kannalla.
Lähes sama määrä, 39 prosenttia vastaajista, on enemmän sitä mieltä, että hakkuita ei pidä vähentää.
– Tuo kertoo mielipiteiden jakautumisesta liittyen siihen, millä keinoilla ilmastotavoitteisiin ja suojelutavoitteisiin pitäisi päästä. Jakautumista on myös päättäjien kesken, ei vain kansalaisten, muistuttaa Helsingin yliopiston apulaisporofessori ja Suomen ilmastopaneelin jäsen Annukka Vainio.
MTV
Kansan mielestä metsiä on suojeltu tarpeeksi
Vastaajien selvän enemmistön mielestä Suomi on suojellut metsiään riittävästi. Yhteensä reilut 60 prosenttia vastaajista on varmasti tai melko varmasti tällä kannalla. Täysin tai jokseenkin eri mieltä on neljäsosa vastaajista.
– Riittävästi on aika vahvasti sanottu, mutta kyllä niitä suojeltu on, pohtii Leena Brusila.
– Ei niitä varmaan ihan tarpeeksi ole suojeltu, mutta en tiedä tästä asiasta tarpeeksi, toteaa Jonni Manninen.
– Kyllä niitä pitäisi suojella paljon enemmän, sanoo Aino Ekström.
– Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat mielestäni sen, että pitäisi vähän enemmän satsata metsien suojeluun, huomauttaa Markku Kärkkäinen.
Tutkijan mielestä kyselyn tulos kertoo tiedon puutteesta.
– Minusta se kertoo, että ihmiset eivät tiedä metsien suojelusta riittävästi. EU:n biodiversiteettistrategian mukaan metsiä pitäisi suojella merkittävästi enemmän kuin tällä hetkellä, arvioi Vainio.
MTV
"Luulevat Euroopassa, että kaikki puut loppuvat"
Kansan mielestä EU puuttuu liiaksi Suomen metsien käyttöön. Tätä mieltä on 34 prosenttia vastaajista. Jokseenkin samaa mieltä on 24 prosenttia. Täysin eri mieltä on vain 4 prosenttia vastaajista.
– Kyllä nämä hommat pitäisi hoitaa ihan kotimaisilla päätöksillä, summaa Markku Kärkkäinen.
– Metsäyhtiöt vaikuttavat aika paljon Suomen sisällä eli kyllä Suomen sisältä tulee enemmän paineita kuin Euroopasta, uskoo Aino Ekström.
– Niillä ei ole Euroopassa niin paljon puuta kuin meillä ja ne luulevat, että kaikki puut loppuvat, arvelee Kyösti Käkönen.
– Aika moniin asioihin EU puuttuu, niin voi olla, että se on pistänyt näppinsä tähän metsäjuttuunkin, pohtii Lea Käkönen.
Tutkija arvelee, että kyselytulos heijastelee laajemmin Euroopan tämänhetkistä tilannetta.
– Kertooko se nykyisestä tilanteesta Euroopassa, jossa on tämä Ukrainan tilanne ja paljon kiistellään energiakysymyksestä? Ehkä joillakin ihmisillä on tarvetta korostaa Suomen itsenäisyyttä tällä hetkellä, sanoo Vainio.
MTV
Hallitus ja eduskunta vastuussa päätöksistä
Reilusti yli puolet vastaajista on sitä mieltä, että Suomen ilmastotoimet ovat ensisijaisesti hallituksen ja eduskunnan vastuulla, 12 prosentin mielestä vastuu on yksityisillä ihmisillä. Vain pienen osan mielestä vastuu kuuluu yrityksille, järjestöille, EU:lle tai kunnille.
Tutkimus tehtiin 1.9.- 6.9. välisenä aikana. Siihen vastasi 1.693 henkilöä. Vastaajat ovat iän, sukupuolen ja asuinpaikan suhteen edustava otos täysi-ikäisistä suomalaisista. Tutkimus toteutettiin verkkopaneelissa.
Virhemarginaali on suurimmillaan kolme prosenttiyksikköä suuntaansa. Tutkimuksen teki MTV:n toimeksiannosta Corefiner Oy.
9:44Metsäteollisuus ja ilmastopaneeli ovat hyvin eri linjoilla metsähakkuista. Katso videolta, miten näkökantoja perustellaan.
