Yllätysisku avokämmenellä kaatoi asvalttiin – uhri kuoli, tekijälle ehdollista vankeutta

Teko tapahtui vuosi sitten heinäkuussa Korsossa. Perheenisä seisoi Sir Kippis -nimisen baarin edustalla sulkemisajan jälkeen aamuneljän maissa.

38-vuotias löi uhria yllättäen kasvoihin. 66-vuotias uhri menehtyi kaatumisessa saamiinsa kallovammoihin.

Todistajien mukaan 38-vuotias vantaalaismies oli käyttäytynyt baarin edessä aggressiivisesti. Mitään riitaa uhrilla ja lyöjällä ei ollut, eikä uhri nähnyt iskua.

Ei törkeä kuolemantuottamus

Syyttäjän mukaan kyse oli pahoinpitelyn ohella törkeästä kuolemantuottamuksesta, mutta käräjäoikeus katsoi teon tavanomaiseksi kuolemantuottamukseksi.

Tahallisuus ja tuottamus

Suomalainen rikosoikeus lähtee tekijän tahallisuudesta eli siitä mitä hän on aikonut tehdä. Teko voidaan katsoa tahalliseksi myös vaikka seuraukset olisivatkin vain todennäköisiä.

Rikoslaissa tahallisuus on määritelty näin: ”Tekijä on aiheuttanut tunnusmerkistön mukaisen seurauksen tahallaan, jos hän on tarkoittanut aiheuttaa seurauksen taikka pitänyt seurauksen aiheutumista varmana tai varsin todennäköisenä. Seuraus on aiheutettu tahallaan myös, jos tekijä on pitänyt sitä tarkoittamaansa seuraukseen varmasti liittyvänä.”

Tuottamus on puolestaan huolimattomuutta. Rikoslassa todetaan näin: "Tekijän menettely on huolimatonta, jos hän rikkoo olosuhteiden edellyttämää ja häneltä vaadittavaa huolellisuusvelvollisuutta, vaikka hän olisi kyennyt sitä noudattamaan."

Kuolemantuottamuksessa ei siis tapeta tahallaan, vaan aiheutetaan toisen kuolema huolimattomuudella. Tyypillisesti monissa liikennekuolemissa on juuri kyse tällaisesta huolimattomuudesta.

Jos huolimattomuus on törkeää, kyse on törkeästä kuolemantuottamuksesta.

Kuolemantuottamuksen rangaistusasteikko ulottuu sakoista kahteen vuoteen vankeutta. Törkeästä kuolemantuottamuksessa minimi on 4 kk vankeutta ja maksimi 6 v vankeutta.

Oikeuden mukaan uhria lyötiin kerran avokämmenellä ja uhrin humalatila vaikutti kaatumiseen. Oikeuden mukaan tekijä ei lyömällä ottanut tietoista riskiä toisen kuolemasta, eikä kuolema ollut erityisen todennäköinen seuraus lyönnistä.

Kyse ei käräjäoikeuden mukaan ollut törkeästä kuolemantuottamuksesta.

Oikeus päätyi kymmenen kuukauden vankeusrangaistukseen, joka voitiin määrätä ehdollisena.

Kun tekoa ei aiheutettu törkeästä huolimattomuudesta, miehen puoliso tai alaikäiset lapset eivät saaneet korvausta uhrin kuoleman aiheuttamasta kärsimyksestä.

”Huomattavan alhainen rangaistus”

Syyttäjä Pieti Kannala on valittanut heinäkuussa annetusta tuomiosta hovioikeuteen.

Hänen mukaansa tahallisella rikoksella aiheutetussa kuolemassa - etenkin kun uhri ei siihen mitenkään myötävaikuttanut - pitäisi olla kyse törkeästä huolimattomuudesta.

Syyttäjän mukaan rangaistus on myös huomattavan alhainen, jos sitä vertaa esimerkiksi liikenteessä aiheutettuihin kuolemantuottamuksiin.

Kannala vaatii tekijälle 2,5–3 vuoden vankeusrangaistusta.