Mitä lahjaksi tuoreelle ylioppilaalle tai valmistuvalle? Raha on yhä kiistaton ykkönen lahjatoiveissa. Se on yksinkertaisesti persoonaton, mutta haluttu lahja.
Se, mikä on sopiva summa, onkin vaikeampi määrittää, miettii Nordean aluejohtaja Jorma Pirinen.
– Osa määrittelee summan ihan siten, että mitä ilkeää antaa.
Stockmannin Helsingin tavaratalon myymäläpäällikön Hanna Helinin mukaan rahan lisäksi lahjakortit ovat ehdottomia suosikkeja ympäri Suomen.
– Ostaja ei yleensä tiedä yhtään, mitä nuori haluaa. Tämä ei ole muuttunut vuosien saatossa mihinkään ja lahjakortti on sen takia pysynyt suosiossa, kuvailee Hanna Helin.
Lahjoihin ja summiin vaikuttaa usein myös tavaran määrä, muistuttaa Helin.
– Tavaraa on kaikilla jo niin paljon, joten lahjojen antaminen on muuttunut varovaisemmaksi. Ei tiedetä lahjan saajan mielenkiinnon kohteista tai ehkäpä eettisistä vaatimuksista. Rahaakin on tylsä antaa, joten lahjakortti on todettu turvalliseksi.
Pyöreä summa suosittu
Nordean arvion mukaan keski-arvo lahjoissa on noin 50 euron luokassa. Pirilän mukaan summa on yleensä sitä suurempi, mitä läheisempi lahjan kohde on.
– Vanhemmat ja isovanhemmat antavat arvokkaimmat lahjat ja sitten muut sukulaiset ja ystävät. Siinä oikeastaan järjestys. Lahjasummaan saattaa vaikuttaa sekin, miten monet lakkiaiset kiertää. Kyllä omaa talouttakin mietitään.
Samaa on huomannut Stockmannin Helin.
– Kyllä se 50 euroa on aika keskiarvon mukainen lahjakorteissa. Vanhemmat ja isovanhemmat saattaa avata kukkaron nyörejä enemmän ja 20 euron kortti saatetaan taas kokea vähän pieneksi. 50 euroa koetaan sopivan pyöreäksi summaksi. Hajontaa toki on ja tilastoja tällaisesta ei ole.
Perinteisiä lahjoja ovat astiastot, kellot, korut, erilaiset kirjat ja trendikkäät pienet ruuanlaittovälineet, luettelee Helin.
Jos nuoren lahjatoive on tiedossa, niin se yleensä myös pyritään hankkimaan.
– Valmistuville haetaan aika tasavertaisesti sekkejä ja rahalahjoja. Rahastolahjakortti ei ole vielä löytänyt ihmisiä, niin hyvin kuin se olisi voinut löytää. Siinä lahjan antaja päättää rahaston varojen säästöajasta, jolloin valmistuja saisi varat käyttöönsä vasta myöhemmin, vaikka viiden vuoden päästä, kuvailee Helsingin OP-Pankin pankinjohtaja Mikko Lahdenperä.
Lahdenperä muistuttaa, että rahastolahjakorttia ei tehdä ikinä pankissa lennosta, vaan siihen kannattaa varata aika.
– Hyviä lahjoja voisi olla esimerkiksi asuntosäästötilin avaaminen, mutta tämä ei ole kovin suosittua. Hyvin harva ostaa enää osakkeita lahjaksi, mutta jonkin verran lahjaksi kyllä annetaan rahasto-osuuksia, kertoo Jorma Pirinen Nordeasta.
Lahjoissa ei pihistellä
Nordean parin vuoden takaisen tutkimuksen mukaan Suomessa panostetaan eniten ylioppilasjuhlien tai muiden valmistujaisten lahjoihin sekä häälahjoihin.
Yhteensä suomalaiset kuluttivat vuonna 2011 tutkimuksen mukaan lähemmäs pari miljardia euroa vuodessa lahjoihin, kun joululahjoja ei lasketa mukaan. Summa pitää yhä hyvin paikkansa, arvioi Nordean aluejohtaja Jorma Pirinen.
– Taloustilanne on hieman kiristynyt, eli ehkä vähän nuukempia saatetaan olla. Tuntuma on kuitenkin se, että ei niissä lahjoissa pihistellä, koska esimerkiksi valmistuminen ammattiin tai ylioppilaskirjoitukset koetaan aika ainutkertaisiksi tapahtumiksi.