Hyppää pääsisältöön
TuoreimmatLiigaSääRikosPolitiikkaAsian ytimessä.doc
Uutiset
KotimaaUlkomaatRikosPolitiikkaTalousMielipiteetSää
Urheilu
LiigaMM-ralliJääkiekon MM-kisatJääkiekkoF1JalkapalloYleisurheilu
Viihde
SeurapiiritTV-ohjelmatElokuvatKuninkaallisetMusiikkiSalatut elämät
Lifestyle
RuokaTerveys ja hyvinvointiSeksi ja parisuhdeAutotHoroskooppi
Makuja
ReseptitRuokauutiset
Videot
MTV Uutiset LiveUusimmat
Tv-opas
Muistilista
  • MTV UutisetKonepajankuja 7
    00510 Helsinki
  • Uutistoimituksen päivystys010 300 5400
  • Uutisvinkkiuutiset@mtv.fi
  • WhatsApp040 578 5504
Sisällöt
  • Tomi Einonen
    Vastaava päätoimittaja
  • Ilkka Ahtiainen
    Uutispäätoimittaja
  • Mona Haapsaari
    Toimituspäällikkö
  • Teemu Niikko
    Toimituspäällikkö, urheilu
Liiketoiminta
  • Iina Eloranta
    VP, Channels and Digital Consumption
SuomiAreena
  • Jeremias Kontio
    Vastaava tuottaja
Muut palvelut
  • MTV Katsomo
  • SuomiAreena
Asiakaspalvelu
  • MTV Uutiset -palaute
  • MTV Katsomon asiakaspalvelu
  • Tietoa yhtiöstä
  • Avoimet työpaikat
  • Mainosta MTV:ssä
  • Tietosuojalauseke
  • Käyttöehdot
EtusivuVideotTuoreimmatLuetuimmatOdota

Ylilääkäri Lauerma: Syrjäytymisellä voimakas yhteys väkivaltaan

Hannu Lauerma
Hannu LauermaLehtikuva
Julkaistu 05.12.2016 17:43

MTV UUTISET - STT

Noin 80 prosenttia väkivaltaa tekevistä ihmisistä on työelämän ulkopuolella olevia työikäisiä, kertoo Psykiatrisen vankisairaalan vastaava ylilääkäri, dosentti Hannu Lauerma.

-Syrjäytymisellä on voimakas assosiaatio väkivaltaan, mutta kysymys on erityisryhmästä, jonka hoitamiseen pitäisi kyetä panostamaan nykyistä enemmän, Lauerma sanoo.  

Lauerman mukaan myös osa syrjäytyneistä näyttää näyttää olevan yhä vakavammin syrjäytyneitä.  

-Kaiken kaikkiaanhan nuorilla menee paremmin kuin koskaan. Laajan rintaman ongelmaa ei ole, mutta näyttää siltä, että on tapahtunut polarisoitumista. Pieni ryhmä syrjäytyneitä on syrjäytynyt vielä pidemmälle.  

Hän painottaa, ettei kaikkia syrjäytyneitä tai mielenterveyspotilaita ei ole mitään syytä pelätä.  

Poliisi kertoi, että Imatran epäillyn ampujan tekojen taustalla on lähinnä syrjäytymiseen ja mielenterveyteen liittyviä syitä. 

Epäillylle ampujalle oli vuoden 2013 tuomion yhteydessä tehty mielentilatutkimus, jossa hänet todettiin syyntakeiseksi. Syyntakeisuus tarkoittaa, että ihminen on ollut täydessä ymmärryksessä rikoksen tehdessään. Mies tuomittiin tuolloin tapon yrityksestä, kun hän oli puukottanut toista miestä useita kertoja.    

Miten syrjäytymistä voitaisiin estää?    

Syrjäytymiseen voi Lauerman mukaan vaikuttaa useilla eri keinoilla. Niitä yhdistää se, että tavoitteena on saada ihminen mukaan yhteiskuntaan tavalla tai toisella. Lauerman mukaan syrjäytymisen ehkäisyllä kamppaillaan samalla myös henkirikollisuuden vähenemisen puolesta.  

-Se vaatii paljon yhteiskuntapoliittisia, työvoimapoliittisia, päihdepoliittisia, sosiaalipoliittisia, koulutuspoliittisia ynnä muita keinoja.  

Lauerman mukaan henkirikollisuus on vähentynyt Suomessa 20 vuodessa kolmanneksella. Muut niin sanotut kovat väkivaltarikollisuussindikaattorit osoittavat, että määrä on vähenemään päin.    

Mielentilatutkimusten määrä on puolittunut  

  
Yksi keino ehkäistä mielenterveysongelmista johtuvaa väkivaltaa olisi Lauerman mukaan lisätä mielentilatutkimusten tekemistä väkivaltarikosten yhteydessä.

Mielentilatutkimusten määrä on Lauerman mukaan puolittunut vuodesta 2005. Lauerman mukaan syynä on, että niitä on pidetty kalliina.   

-Väkivaltarikosten yhteydessä selvitetään aivan liian vähän ihmisten mielenterveyttä. Mielentilatutkimusten hinta on murto-osa asianajajien kustannuksista vakavissa rikostapauksissa, ja niiden suorittaminen vähentäisi muita kustannuksia. 

Lainsäädäntöön tarvitaan Lauerman mukaan muutos, joka ohjaisi tutkimuksiin oikeat henkilöt, ilman että kulut lainkaan kasvaisivat.  

Tämä on hänen mukaansa johtanut muun muassa siihen, että psykoottisesti sairaita vankeja on moninkertaisesti enemmän kuin aikaisemmin.  

-Kovin paljon turvallisempaa olisi, että he päätyisivät mielentilatutkimuksen kautta psykiatriseen hoitoon. Hoito päättyy vasta, kun heidät voidaan luotettavasti todeta kuntoutuneeksi ja todetaan kontrolloidussa ja asteittaisessa vapauttamisprosessissa heidän ymmärtävän sairautensa ja hallitsevan sitä.  

Vankeudesta vapaudutaan, kun tuomio on suoritettu, oli mielenterveysongelmaa tai ei.   

Lisää aiheesta:

Murharyhmältä kylmäävä tieto nuorten tappajien taustastaVankien itsemurhat tuplaantuivat Suomen vankiloissa: Viimeisin kuolema jouluaattona, kun tutkintavanki hirtti itsensä OulussaErittäin vaarallisilla rikoksentekijöillä yhdistävä tekijä: "90 prosentilla oli samanaikaisesti persoonallisuushäiriö ja päihdeongelma"Arabianrannan lapsisurmaaja todettiin syyntakeettomaksi – kokenut psykiatri muistuttaa, ettei syytetty jää ilman seuraamusta: "Saattaa olla rankempi kuin vankilatuomio"Psykoottisten vankien määrä on kymmenkertaistunut kymmenessä vuodessaYlilääkäri pitää Imatran veritekoja poikkeuksellisina: "Olisi voinut käydä huonomminkin"
Imatran kolmoissurmaRikos

Tuoreimmat aiheesta

Imatran kolmoissurma
  • 03.12.202110:36
    Imatra

    Kaisa tapasi Imatran kolmoissurmassa ammutun siskonsa murhaajan oikeudessa: "Hän tuuletti kuullessaan, että pääsee vankimielisairaalaan"

  • 30.03.201809:56
    Kotimaa

    IL: Jukan, 60, puoliso kuoli Imatran kävelykadun kolmoissurmassa – "Anne lähti niin, että hän oli sovussa kaikkien läheistensä kanssa"

  • 04.12.201706:28
    Kotimaa

    Imatran kolmoismurhan uhrien omaisilla sysimusta vuosi – "Yksi asia on todella nostattanut katkeruutta"

  • 03.09.201714:26
    Kotimaa

    Omaiset pettyivät Imatran ampujan tuomioon: ”Murhaaja sai oikeutta, mutta emme me – miksi kukaan ei vaadi kireämpiä aselakeja, kun suomalainen mies ampuu?”

  • 30.08.201704:50
    Rikos

    Imatran ampujan käytös muuttui pelokkaaksi jo kuukausia ennen tekoa – Äiti: Hän ei halunnut apua, eikä häntä voinut sinne väkisin viedä