Noin 80 prosenttia väkivaltaa tekevistä ihmisistä on työelämän ulkopuolella olevia työikäisiä, kertoo Psykiatrisen vankisairaalan vastaava ylilääkäri, dosentti Hannu Lauerma.
-Syrjäytymisellä on voimakas assosiaatio väkivaltaan, mutta kysymys on erityisryhmästä, jonka hoitamiseen pitäisi kyetä panostamaan nykyistä enemmän, Lauerma sanoo.
Lauerman mukaan myös osa syrjäytyneistä näyttää näyttää olevan yhä vakavammin syrjäytyneitä.
-Kaiken kaikkiaanhan nuorilla menee paremmin kuin koskaan. Laajan rintaman ongelmaa ei ole, mutta näyttää siltä, että on tapahtunut polarisoitumista. Pieni ryhmä syrjäytyneitä on syrjäytynyt vielä pidemmälle.
Hän painottaa, ettei kaikkia syrjäytyneitä tai mielenterveyspotilaita ei ole mitään syytä pelätä.
Poliisi kertoi, että Imatran epäillyn ampujan tekojen taustalla on lähinnä syrjäytymiseen ja mielenterveyteen liittyviä syitä.
Epäillylle ampujalle oli vuoden 2013 tuomion yhteydessä tehty mielentilatutkimus, jossa hänet todettiin syyntakeiseksi. Syyntakeisuus tarkoittaa, että ihminen on ollut täydessä ymmärryksessä rikoksen tehdessään. Mies tuomittiin tuolloin tapon yrityksestä, kun hän oli puukottanut toista miestä useita kertoja.
Miten syrjäytymistä voitaisiin estää?
Syrjäytymiseen voi Lauerman mukaan vaikuttaa useilla eri keinoilla. Niitä yhdistää se, että tavoitteena on saada ihminen mukaan yhteiskuntaan tavalla tai toisella. Lauerman mukaan syrjäytymisen ehkäisyllä kamppaillaan samalla myös henkirikollisuuden vähenemisen puolesta.
-Se vaatii paljon yhteiskuntapoliittisia, työvoimapoliittisia, päihdepoliittisia, sosiaalipoliittisia, koulutuspoliittisia ynnä muita keinoja.
Lauerman mukaan henkirikollisuus on vähentynyt Suomessa 20 vuodessa kolmanneksella. Muut niin sanotut kovat väkivaltarikollisuussindikaattorit osoittavat, että määrä on vähenemään päin.
Mielentilatutkimusten määrä on puolittunut
Yksi keino ehkäistä mielenterveysongelmista johtuvaa väkivaltaa olisi Lauerman mukaan lisätä mielentilatutkimusten tekemistä väkivaltarikosten yhteydessä.
Mielentilatutkimusten määrä on Lauerman mukaan puolittunut vuodesta 2005. Lauerman mukaan syynä on, että niitä on pidetty kalliina.
-Väkivaltarikosten yhteydessä selvitetään aivan liian vähän ihmisten mielenterveyttä. Mielentilatutkimusten hinta on murto-osa asianajajien kustannuksista vakavissa rikostapauksissa, ja niiden suorittaminen vähentäisi muita kustannuksia.
Lainsäädäntöön tarvitaan Lauerman mukaan muutos, joka ohjaisi tutkimuksiin oikeat henkilöt, ilman että kulut lainkaan kasvaisivat.
Tämä on hänen mukaansa johtanut muun muassa siihen, että psykoottisesti sairaita vankeja on moninkertaisesti enemmän kuin aikaisemmin.
-Kovin paljon turvallisempaa olisi, että he päätyisivät mielentilatutkimuksen kautta psykiatriseen hoitoon. Hoito päättyy vasta, kun heidät voidaan luotettavasti todeta kuntoutuneeksi ja todetaan kontrolloidussa ja asteittaisessa vapauttamisprosessissa heidän ymmärtävän sairautensa ja hallitsevan sitä.
Vankeudesta vapaudutaan, kun tuomio on suoritettu, oli mielenterveysongelmaa tai ei.