Toisille liikunta on elämäntapa, joka auttaa karistamaan arjen murheet ja tuo elämään perspektiiviä ja omaa aikaa. Lepopäivät ovat kuitenkin äärimmäisen tärkeä osa aktiivisen liikkujan rutiineja, jotta keho saa myös vastapainoa liikunnalle, mutta mistä tietää, että keho kaipaa lepoa? Pahimmillaan asiasta saattaa muistuttaa huippu-urheilijoille tutumpi vihollinen, ylikunto.
Terveystalossa urheilulääkärinä toimiva Tapio Kallio muistuttaa, että ylikunto on yleisintä huippu-urheilijoilla, mutta myös liikuntakärpäsen puraisemat kuntoliikkujat voivat rasittaa kehoaan liikaa ja joutua ylikuntoon. Jotta tasapaino levon ja kuntoilun välillä löytyy, on huomiota syytä kiinnittää muuhunkin kuin pelkkiin liikuntatottumuksiin.
– Ihmisten, jotka harrastavat liikuntaa paljon, kannattaa miettiä elämäänsä kokonaisuutena ja ottaa huomioon liikunnan ja harrastusten lisäksi myös työnsä rasittavuus, Kallio neuvoo.
Mitä tarkoittaa ylikunto?
Ylikunto on tuttu sana ammattilaisurheilijoiden huulilta, mutta tavallisten kuntoilijoiden keskuudessa aihe on vaietumpi – ja toki harvinaisempikin. Kuka tahansa voi kuitenkin altistua ylikunnolle. Oli sitten kyse ammattilaisesta tai innokkaasta harrastelijasta, ylikunnossa elimistöä on rasitettu enemmän kuin mistä sillä on mahdollisuudet palautua.
– Ylikunto on elimistön ylirasitustila, joka ei ole tilapäinen tai äkillinen. Ylikunto syntyy pitkän ajan kuluessa, kuin hiljaa hiipien, Kallio kertoo.
Jokaisen keho reagoi ylikuntoon yksilöllisesti. Tästä syystä ylikunto aiheuttaa hyvin vaihtelevia oireita.
– Ylikunnon oireet ovat moninaiset. Tavallisinta on se, että potilas epäilee omituisten tuntemusten vuoksi, että kaikki ei yksinkertaisesti ole kunnossa. Oireisiin liittyy hyvin usein väsymys ja tuntemukset siitä, että aikaisemmin harjoituksissa on jaksettu paljon paremmin. Lisäksi useat kokevat, että liikunnasta ei saa enää samaa energiaa kuin aikaisemmin, ja olo on päinvastoin entistä väsyneempi suorituksen jälkeen, Kallio listaa.
