Ylen Ykkösaamu: Perussuomalaisten Halla-aho on valmis jatkamaan puheenjohtajana, jos puolueen etu sitä vaatii

Halla-aho muisteli, että puolueen kannatus olisi ollut 9,6 prosenttia ennen kesän 2017 puoluekokousta. Esimerkiksi Ylen kahdessa viimeisessä gallupissa ennen kokousta puolueen kannatus oli 9,0 ja 9,6 prosenttia. Halla-aho sanoi, että lukema vastaa jokseenkin puolueen nykyistä kansanedustajamäärää.

–  Olen asettanut itselleni sellaisen mittatikun, että kannatuksemme ja kansanedustajien määrän täytyy kasvaa tuosta, tai muuten en koe onnistuneeni tehtävässäni.

Halla-aho ei halunnut arvioida tarkemmin, missä tilanteessa ei asettuisi enää ehdolle.

– En ala tällä asialla spekuloimaan. Teen ratkaisuni niistä lähtökohdista, joista äsken kuvailin. Jos itselleni näyttää selvältä, että puheenjohtajuuteni ei tuo lisäarvoa puolueelle eikä edistä sen menestystä, silloin teen hyvin nopeasti johtopäätökseni.

Halla-aho kuittasi vaalipuheena esimerkiksi keskustan, kokoomuksen ja SDP:n puheenjohtajien muutamien kuukausien takaiset kommentit siitä, etteivät ne näe hallitusyhteistyötä perussuomalaisten kanssa todennäköisenä tai mahdollisena.

–  Uskoisin, että kyse on ennen kaikkea vaalipuheesta omille epäröiville kannattajille, hän sanoi.

Halla-ahon mukaan ratkaisevat asiat ovat vaalitulos ja puolueohjelma.

Kritisoi lainvalmistelua

Halla-aho kritisoi tiedustelulain ja soten valmistelua. Huono ja ylimielinen lainvalmistelu on hänen mielestään ollut ominaista istuvalle hallitukselle.

Puolustusministeri Jussi Niinistön (sin.) puheet "perustuslakitalibaaneista" eivät Halla-ahosta ole täysin perusteettomia.

–  Hyvin suurta painoarvoa on annettu ulkopuolisille perustuslakiasiantuntijoille. Siirretäänkö päätäntävalta eduskunnan ulkopuolelle, Halla-aho kysyi. Hän lisäsi myös, että asiantuntijoiden poliittinen neutraalius herättää kysymyksiä.

Halla-aho ei kaipaa erillistä perustuslakituomioistuinta. Se ei hänen mukaansa poistaisi ongelmaa, joka muodostuu siitä, että Suomessa on pieni määrä perustuslakiasiantuntijoita.