Yle käy kuukausittain läpi painostusyrityksiä – ihmisistä ei pidetä listaa

Varsinaisia listoja painostukseksi tulkittuja yhteydenottoja tehneistä henkilöistä Ylessä ei kuitenkaan ole, sanoo Jokinen. Jokinen toi mahdolliset listaukset itse julki viime viikolla.

"Pääsit muuten juuri listaukseen, kuinka poliitikko painostaa Yleisradiota journalistisissa ratkaisuissa.", Jokinen tviittasi kansanedustaja Timo Harakalle (sd.) tiistaina sen jälkeen, kun Harakka oli useassa viestissä kritisoinut uutisarvotusta Ylen illan pääuutislähetyksessä.

Kerran kuussa käydään läpi

Mahdolliset painostustapaukset käy läpi kerran kuussa kokoontuva neljän vastaavan toimittajan ryhmä, Jokinen kertoo.

Tapauksista on myös koottu katsaus Ylen hallitukselle, joka kokoontuu seuraavan kerran torstaina. Jokisen mukaan on hallituksen päätösvallassa, julkaiseeko se katsauksen.

– En nyt tiedä ovatko tapaukset sellaisia, että niitä pitäisi käydä laajemmin läpi. Toki voi olla myös yleisesti ihan kiinnostava asia, että miten Yleisradiota painostetaan, Jokinen arvioi.

Ylen hallitus voi itse päättää painostuslistauksen julkistamisesta, sanoo viimekeväisen Yle-raportin kirjoittanut hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää.

– Julkistamisessa voi olla hyviäkin puolia, mutta toisaalta hallitustyöskentelyn muitakaan yksityiskohtia ei julkisuudessa käsitellä. Olennaista on, että Ylessä ollaan koko ajan perillä siitä, onko painostusta ja minkä tyyppistä se on, Mäenpää luonnehtii.

Raportissaan Mäenpää kirjoitti, että suoran vaikuttamisyrityksen pitäisi myös ylittää uutiskynnys.

"Kansanedustajilla poikkeuksellinen valta"

Painostustapaukset ovat olleet vastaavien toimittajien ryhmän asialistalla puolisen vuotta.

– On kaksi eri asiaa arvioida painostusyritystä ja sitä, onko painostuksella ollut vaikutusta. Näistä jälkimmäinen on huomattavasti vakavampi tilanne, Jokinen painottaa.

Hänen mukaansa puolen vuoden aikana ei ole havaittu tilanteita, joissa ulkopuolinen painostus olisi vaikuttanut Ylen journalismin sisältöön.

Vastaavien toimittajien kokoukseen painostusasia ilmaantui viime keväänä sen jälkeen, kun selvitys Yleisradion journalistisesta päätöksentekoprosessista valmistui.

Mäenpää arvioi tuolloin, että Ylen johto mukautui Terrafame-uutisoinnissa ulkoiseen vaikuttamiseen sen jälkeen, kun tuohtunut pääministeri Juha Sipilä (kesk.) oli lähettänyt Ylen toimitukseen useita sähköpostiviestejä.

– Hallitus edellytti raportin jälkeen, että vastaavat toimittajat raportoivat painostusyrityksistä säännöllisesti, Ylessä viime syksynä aloittanut Jokinen sanoo.

Mahdolliseksi painostukseksi tulkittuja viestejä on tullut paitsi yksittäisiltä ihmisiltä myös järjestöiltä ja yrityksiltä. Erityisen tarkka Yle on kansanedustajien viesteistä.

– Se johtuu siitä, että heillä on suhteessa Yleen poikkeuksellinen valta ja asema.

Eduskunnassa päätetään esimerkiksi Ylen rahoituksesta. Viestejä kansanedustajilta on Jokisen mukaan tullut hyvin vähän.

– Viime kevään jälkeen he ovat olleet varovaisia ottamaan yhteyttä ja ottamaan kantaa. Olen sanonut monelle, että enemmänkin voisi antaa palautetta ja käydä keskustelua journalismista.

Kaikki arvostelu ei ole painostusta

Olli Mäenpään mukaan uutiskriteerien penääminen Twitter-keskustelussa ei yleensä ylitä painostuskynnystä.

– En pitäisi sitä painostuksena, jos käydään melko tavanomaista keskustelua siitä, millaisia painotuksia Yleisradion ohjelmatoiminnassa on. Jos kansanedustajan mielestä esimerkiksi lastenohjelmia on liian vähän tai oman puolueen asioita käsitellään liian tiukasti, on se minusta sellaista normaalia keskustelua enkä osaa sitä suorastaan painostuksena pitää.

Kansanedustaja voi Mäenpään mukaan arvioida Yleisradiota melko vapaasti.

– Eri tilanne on, jos joku hyvin merkittävässä asemassa oleva, vaikka nyt pääministeri, ottaa yhteyttä Yleen yksityisluonteisesti ja esittää enemmän tai vähemmän suoria vaatimuksia siitä, miten asioita pitäisi käsitellä. Se on jo aikalailla ongelmallista Ylen riippumattomuuden kannalta.

Normaalin kriittisen keskustelun ja painostusluontoisen, ohjaavan yhteydenoton välillä on ero, Mäenpää sanoo.

– Sinänsä on sama, käydäänkö keskustelu Twitterissä vai muualla. Tavanomainen mediasta käytävä keskustelu ei ole mielestäni kyseisen median riippumattomuuden kannalta ongelmallista.