Yksin asuvat suomalaiset jakaantuvat karkeasti kolmeen eri ryhmään: nuoret, keski-ikäiset ja ikäihmiset.
Nuoret aikuiset muuttavat lapsuudenkodistaan omaan asuntoon lähtiessään opiskelemaan tai töihin. Keski-ikäisten suurta joukkoa selittää esimerkiksi naimattomuuden ja avio- ja avoerojen lisääntyminen. Ikääntyneiden ryhmässä puolestaan korostuu leskeys sekä eliniän pidentyminen.
– Suomessa on entistä enemmän iäkkäitä yksin asuvia, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erityisasiantuntija Nina Tamminen.
Yksin asuvat voidaan jakaa kolmeen ryhmään myös sillä perusteella, missä määrin yksin asuminen on oma valinta: osa on valinnut yksin asumisen tietoisesti. Passiivisesti yksin asumisen valinneet ovat ajautuneet yksin asumiseen erilaisten valintojen seurauksena – tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi eronneet.
– Kolmanteen ryhmään kuuluvat henkilöt, jotka haluaisivat elämänkumppanin, mutta eivät ole sellaista löytäneet, Tamminen toteaa.
Tamminen kertoo, että THL:ssä on parhaillaan käynnissä suomalaisten yksinasuvien mielen hyvinvoinnin tutkimus. Siihen liittyen THL julkaisi joulukuussa artikkelin, joka perustuu Lapissa vuonna 2012 suoritettuun mielenterveyskyselyyn.
Kysely osoitti, että yksin asuvilla mielen hyvinvointi on alhaisemmalla tasolla verrattuna henkilöihin, jotka eivät asu yksin. Toisaalta yksin asuvien sosiaalinen verkosto ja tuki ovat vahvasti yhteydessä mielen hyvinvointiin: ne, joilla on vain vähän sosiaalista tukea, voivat huonommin kuin ne, joilla on paljon sosiaalista tukea. Aktiivinen osallistuminen yhdistys- ja järjestötoimintaan tukee yksin asuvien mielen hyvinvointia.
Kyselyyn vastasi 2 746 Lapissa asuvaa suomalaista.