Suomi ei ole saanut ympäristörikollisuutta kuriin. Poliisille ilmoitettujen ympäristörikosten määrä on pysytellyt vuosia suunnilleen samalla tasolla. Rikollisilla on edelleen pieni kiinnijäämisriski ja rangaistukset ovat yleensä lieviä. Tyypillinen ympäristörikos on jätteiden luvaton säilytys tai hävittäminen.
Poliisille ilmoitettujen ympäristörikosten määrä Suomessa on jo vuosien ajan pysytellyt samalla tasolla. Viime vuonna poliisille ilmoitettujen tapausten määrä laski hieman, mutta tänä vuonna luvut ovat taas kasvussa, jos tahti pysyy samana vuoden loppuun asti.
– Ympäristörikoksissa on kyse piilorikollisuudesta eli tilastot eivät heijasta todellista ympäristörikosten tilaa. Ympäristörikoksia on vuosittain kaikki ympäristörikokset mukaan lukien noin 2000 kappaletta, huomauttaa rikoskomisario Riku Lindqvist Keskusrikospoliisista.
Rikoshyöty voi olla miljoonia euroja
Ympäristörikoksiin kannustavat pieni kiinnijäämisriski ja lievät rangaistukset.
– Tuomioistuin on omaksunut alhaisen rangaistuskäytännön. Pääsääntöisesti tuomitaan sakkoja ja hyvin harvoin ehdollista vankeutta, toteaa Lindqvist.
Yleensä ympäristörikoksilla tavoitellaan taloudellista hyötyä.
– Ympäristörikokset tehdään pääsääntöisesti taloudellisin motiivein ja rikoshyöty saattaa olla hyvinkin huomattava, voidaan puhua miljoonista euroista, laskee Lindqvist.
Poliisi toivoo ilmoituksia ympäristörikoksista
Tyypillisin ympäristörikos tapahtuu pienteollisuuskiinteistön alueella ja kyseessä on jätteiden luvaton säilyttäminen tai hävittäminen.
– Kaikki voivat osaltaan vähentää ympäristörikollisuutta eli kun havaitsee mahdollisen ympäristörikoksen, niin tekee ilmoituksen poliisille. Tärkeintä on, että ympäristörikoksia pystytään ennalta estämään. Tietysti on hyvä, että tietoisuutta ympäristörikollisuudesta lisätään. Se varmasti nostaa ympäristörikostilastoja ja vähentää ympäristörikollisuutta, pohtii Lindqvist ympäristörikollisuuden vähentämiskeinoja.