Yksi vartija vahtii nykyään yhä useampaa vankia. Vankiloiden henkilökuntaa on vähennetty noin 500:lla vuodesta 2006 lähtien. Tämä on johtanut rikosseuraamuslaitoksen mukaan siihen, että esimerkiksi sellien ovia joudutaan yhä useammin pitämään kiinni henkilökunnan puutteessa.
Lue myös:
Rikosseuraamuslaitoksen kehitysjohtaja Pauli Niemisen mukaan erityisesti kuntouttavaa henkilökuntaa tarvittaisiin lisää, sillä vankien kuntouttavaan toimintaan osallistumisaika on pieni.
Hänen mukaansa myös koulutusta pitäisi tulevaisuudessa lisätä ja työntekoa muuttaa valmentavammaksi toiminnaksi.
– Mielestäni me olemme kuitenkin onnistuneet hyvin rationaalisessa ja inhimillisessa kriminaalipolitiikassa. Virkamiehenä toivon, että linja jatkuu ja on ennustettava. Selkeästi kehitettävä alue on tukipolun ulottaminen rangaistuksen jälkeiseen aikaan, vaikka yhteistyötä eri toimijoiden kanssa jo tehdäänkin, Nieminen sanoo.
Digitaaliset taidot vaarassa
Tällä hetkellä esimerkiksi netin käyttö on käytännössä kielletty vangeilta kokonaan, eikä monella ole mahdollisuutta oppia käyttämään digitaalisia palveluita.
– Vankila voi tällä tavalla myös syrjäyttää, jos atk-taitoihin ei vakavasti paneuduta. Kysehän on kuin luku- ja kirjoitustaidosta, Nieminen sanoo.
Vankiloiden oloja on viime vuosina parannettu remontoimalla ja rakentamalla uutta. Esimerkiksi Euroopan neuvoston kidutuksen vastaiselta komitealta pyyhkeitä tuoneen paljun käytöstä on Suomessa jo luovuttu. Nimitys tulee siitä, että tarpeet tehdään sellissä pöntön sijasta muovisankoon.
Risen mukaan syy siihen, ettei pelkästään kopissa istumista katsota nykyään järkeväksi on, että vangin kuntoutuminen yhteiskuntakelpoiseksi hyödyttää kaikkia: veronmaksajia, yhteiskunnan turvallisuutta ja toki myös rikoksen tehneitä.
Vankiloissa istuu Suomessa keskimäärin noin 3 000 vankia.