Yhdysvaltain vaalikartta on murroksessa – republikaanien suurin pelko vaanii kartan etelälaidalla

Yhdysvalloissa presidentti Donald Trump lähtee takaisin vaalikentille koronavirustartunnan jälkeen – tältä vaalitilanne näyttää nyt 2:15
Katso video: USA:ssa presidentti Donald Trump lähtee takaisin vaalikentille koronavirustartunnan jälkeen – tältä vaalitilanne näyttää nyt.

Vastapainona vahvistumiselleen Texasissa demokraatit ovat heikentymässä keskilännessä.

Yhdysvaltojen presidentinvaalit ratkaistaan tunnetusti muutamissa vaa'ankieliosavaltiossa, joihin valtaosa vaalikampanjoiden resursseista käytetään.

Vuosien 2000–2016 presidentinvaaleissa 37 osavaltiota 50:stä äänesti kaikissa viisissä vaaleissa saman puolueen ehdokkaita. Näihin varmoihin osavaltioihin ehdokkaiden ei ole kannattanut juuri tuhlata aikaa.

Vaalikartta ei kuitenkaan ole muuttumaton. Huomio on kiinnittynyt tänä vuonna etenkin kolmeen osavaltioon Yhdysvaltain eteläosissa: Texasiin, Georgiaan ja Arizonaan.

Ne ovat olleet republikaanilinnakkeita, jotka eivät ole äänestäneet presidentinvaaleissa demokraatteja vuosikymmeniin.

Nyt niistä on tullut vaa'ankieliosavaltioita. FiveThirtyEightin gallupkeskiarvon mukaan Joe Bidenilla on Arizonassa noin neljän prosenttiyksikön johto Donald Trumpiin. Georgiassa ja Texasissa ehdokkaat ovat lähes tasoissa.

Etenkin Texasin siirtyminen pysyvämmin demokraattien voittosarakkeeseen olisi valtava käänne. Texasin voittaja saa 38 valitsijaa, eivätkä republikaanit käytännössä voi voittaa presidentinvaaleja ilman Texasia.

Texasin muutos järkyttää valtasuhteita

Taustalla on ennen kaikkea väestörakenteen muutos. Edellämainittujen osavaltioiden miellyttävä ilmasto houkuttelee muuttoliikennettä muualta Yhdysvalloista.

– Kaikkiin näihin osavaltioihin suuntautuu maan sisäistä muuttoliikettä, jossa ihmiset muuttavat liberaaleista ja kalliista rannikoiden osavaltioista, ja tuovat mukanaan poliittiset mielipiteensä, sanoo professori David Damore Nevadan yliopistosta STT:lle.

Etenkin Texasin kohdalla tärkeä tekijä on myös maahanmuutto ja demokraateille suotuisan latinoväestön osuuden kasvu.

– Vanhempien, valkoisten ja konservatiivisten äänestäjien tilalle tulee nuoria, liberaalimpia ja vähemmistöihin kuuluvia äänestäjiä.Ilmiö näkyy etenkin kaupungeissa. Texasin maaseutu on yhä republikaanialuetta, mutta suurkaupungit Houston, Dallas ja San Antonio ovat voimakkaassa kasvussa.

Kaupunkien kasvu selittää myös Arizonan ja Georgian muutoksen.

Republikaanit vahvistuvat keskilännessä

Tilanne ei ole republikaaneille pelkästään synkkä. Etenkin keskilännestä löytyy osavaltioita, jotka ovat muuttumassa konservatiivisemmiksi.

Yksi esimerkki on Ohio, joka on äänestänyt presidentinvaaleissa voittajaa joka kerta vuodesta 1964. Nyt putki voi katketa. Biden on suosikki voittamaan vaalit, mutta Ohiossa ehdokkaat ovat gallupeissa tasoissa.

Myös Michigan, Wisconsin ja Minnesota ovat lipumassa republikaanien suuntaan, vaikka Biden voittaneekin ne tällä kertaa.

Keskilännessä väestö on valkoisempaa kuin Yhdysvalloissa keskimäärin, ja republikaaneista on tullut yhä vahvemmin vanhemman valkoisen väestön puolue. Trumpin vaalivoitto 2016 perustui keskilännen valkoisen työväenluokan ääniin.

Koulutetut kallistuvat demokraatteihin

Muutokset kytkeytyvät laajempaan myllerrykseen puolueiden kannattajakunnissa.

Viime vuosina esikaupunkien korkeasti koulutetut valkoiset ovat siirtyneet yhä vankemmin demokraattieen taakse.

Samaan aikaan matalasti koulutettu valkoinen väestö on alkanut tukea republikaaneja.

– Republikaaneista on tullut Trumpin alaisuudessa valkoisen katkeruuden puolue, joka keskittyy taistelemaan sosiokulttuurisia muutoksia vastaan. Puolueen linja on saanut monet esikaupunkien äänestäjät hylkäämään sen, Damore analysoi.

Lue myös:

    Uusimmat