Trumpin erityislähettiläs Steve Witkoff tapaa Vladimir Putinin alkuviikosta. Vierailun tulokset ratkaisevat hyvin pitkälti tulevaisuuden suunnan.
Ukrainan rauhanneuvottelujen tilanne on tällä hetkellä kriittinen, sanoo kansainvälisen kriisinhallinnan asiantuntija Timo Hellenberg.
– Rauhanneuvotteluihin on mahdollisuuksia, jos kaikki osapuolet kokevat, että se palvelee heidän intressejään, Hellenberg linjaa.
Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin erityislähettiläs Steve Witkoff matkustaa maanantaina Venäjän Moskovaan.
Witkoffin on tarkoitus tavata Venäjän presidentti Vladimir Putin tiistaina.
– Witkoffin vierailun tulokset ratkaisevat hyvin pitkälti, mihin suuntaan kriisi lähtee kehittymään, Hellenberg sanoo.
Ukraina on jo hyvissä ajoin osoittanut ne rajat, joita se kykenee noudattamaan sopimuskäytännöissä.
Venäjä ei sen sijaan ole liikkunut mihinkään eli odotukset ovat Hellenbergin mukaan strategisella tasolla aika heikot, mutta operatiivisella tasolla päästään mahdollisesti eteenpäin.
– Witkoff on tässä vain sanan välittäjä eli pitää muistaa, että päätökset tehdään aivan toisella tasolla, Hellenberg huomauttaa.
Lue myös: Bloomberg: USA:n erityislähettiläs vinkkasi Venäjälle, mitä ehdottaa Trumpille
Eurooppa jätettiin ulkopuolelle
Presidentti Sauli Niinistö sanoi sunnuntaina MTV:lle, että Venäjä pyrkii ujuttamaan tähän rauhansopimukseen koko Euroopan turvallisuuteen liittyviä asioita.
Mitä Venäjä rauhansopimuksella oikein tavoittelee?
– Venäjä haluaa katsoa koko paketin kerralla kuntoon. Jos katsotaan asiaa venäläisestä näkökulmasta, se on ymmärrettävää, mutta toki vaikeuttaa meidän asemaa, koska Eurooppa ei ole tässä pöydässä mukana. Yhdysvallat valitsee ravintolan ja Eurooppa maksaa, Hellenberg sanoo.
2:19
Lue myös: Putinilta uusi Ukraina-määräys: 95 prosenttia
Venäjällä pelipaikka
Euroopalla olisi ollut tilaisuutensa loistaa ja jopa todennäköisesti estää koko Ukrainan sota vuonna 2014.
Ukrainan vuoden 2014 Maidan-mielenosoitukset lähtivät liikkeelle rauhanomaisena perheiden marssina. Ihmiset halusivat osoittaa pettymyksensä korruptioon, median vapauksien rajoittamiseen ja kaikkeen siihen, mitä presidentti Viktor Janukovytsin hallinto edusti.
Kun meno äityi väkivaltaiseksi ja kuolonuhreja alkoi tulla, sen olisi Hellenbergin mukaan pitänyt olla viimeinen merkki siitä, että Euroopan väliintulolle on tarvetta.
– Pahin epäonnistuminen oli, kun kriisi kärjistyi ja ihmisiä alkoi kuolla 19.-20. helmikuuta 2014. Kevättalvella 2014 EU:n olisi pitänyt tukea Ukrainaa, sanoo tietokirjailija Pekka Visuri Huomenta Suomessa.
Valitettavasti siihen aikaan Euroopassa ei ymmärretty, että Maidanissa piili kohtalon kysymys paitsi Ukrainalle, myös Euroopalle.
Venäjä näki tässä pelipaikan.
– Euroopalla ei ollut geopoliittista osaamista tai strategista näkemystä siitä, mitä tässä haetaan, Hellenberg summasi.