Mainos

Yhä useampi hakee apua ja jää mielenterveyseläkkeelle: "Työelämä on muuttunut niin, että siellä on entistä vaikeampi pärjätä psyykkisten oireiden kanssa"

2:19

Hallituksella riittää työmaata työllisyyden kohentamiseksi. Tilannetta ei helpota se, että viime vuonna jokaisessa ikäryhmässä mielenterveyssyiset työkyvyttömyyseläköitymiset kasvoivat edellisestä vuodesta. 

Määrä kasvoi yli 700:lla henkilöllä ja oli kooltaan yhteensä viime vuonna 6177.

– Työelämä on muuttunut niin, että siellä on entistä vaikeampi pärjätä erilaisten psyykkisten oireiden kanssa. Meidän vaatimukset osaamisen ja jatkuvan uuden oppimisen ja sosiaalisen taitojen suhteen on lisääntynyt ja se saattaa osaltaan vaikuttaa tähän eläkkeitten määrän kasvuun, kertoo Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Pauliina Mattila-Holappa.

Eikä kyse ole pelkästään työelämästä, vaan elämästä ylipäätänsä, arvioi Mieli ry:n johtava asiantuntija Meri Larivaara

– Elämän kokonaisuudesta on tullut liian vaativa ja suorittamista edellyttävä kokonaisuus. Pitäisi ehkä enemmän löytää rentoja lepohetkiä sekä työpäivän lomaan että erityisesti sinne vapaa-aikaan, Larivaara pohtii.

Palveluihin hakeudutaan aktiivisemmin

Väestökyselyiden perusteella mielenterveyden häiriöt eivät ole lisääntyneet, mutta palveluihin hakeudutaan aikaisempaa aktiivisemmin.

– Erityisesti nuoret näyttäisivät nyt hakeutuvan helpommin palveluihin. Sehän on hyvä asia, mutta sitten pitäisi pystyä vastaamaan siihen tarpeeseen. Etenkin naiset hakeutuvat, miehet eivät hakeudu palveluihin yhtä innokkaasti, kertoo Larivaara.

Töissä pitäisi jaksaa pidempään, uupumatta. Samaan aikaan ihmiset oireilevat. Miten tilanteeseen tulisi reagoida?

– Erikoissairaanhoito on pahasti ruuhkautunut ja meidän pitäisi tuoda mielenterveyspalveluja ja keskusteluhoitoa enemmän alemmille tasoilla terveydenhuollossa, arvioi Mattila-Holappa. 

Tärkeä kansalaisaloite

Larivaaran mukaan perusterveydenhuollon puolella pitäisi hoitaa lieviä mielenterveyden häiriöitä.

– Siellä pääsy on huonoa ja laatu vaihtelevaa, Larivaara sanoo. 

– Yksi asia on lisätä koulupsykologi- ja kuraattoripalveluiden saatavuutta, että heillä on tällä hetkellä aika suuria oppilasjoukkoja vastuullaan, sanoo Mattila-Holappa. 

Larivaaran mukaan kansalaisaloite terapiatakuusta on tärkeä.

– Se olisi tärkeä saada toimeen, koska siinä on tavoitteena se, että jo perusterveydenhuollossa voitaisiin varhain tarjota vaikuttavia psykososiaalisia hoitoja, esimerkiksi lyhytpsykoterapiaa, Larivaara jatkaa. 

– Lisäksi meidän pitää lisätä työpaikkojen valmiuksia tukea ihmisiä, joilla on mielenterveyden haasteita, Mattila-Holappa kertoo.

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja