Hallituksella riittää työmaata työllisyyden kohentamiseksi. Tilannetta ei helpota se, että viime vuonna jokaisessa ikäryhmässä mielenterveyssyiset työkyvyttömyyseläköitymiset kasvoivat edellisestä vuodesta. 

Määrä kasvoi yli 700:lla henkilöllä ja oli kooltaan yhteensä viime vuonna 6177.

– Työelämä on muuttunut niin, että siellä on entistä vaikeampi pärjätä erilaisten psyykkisten oireiden kanssa. Meidän vaatimukset osaamisen ja jatkuvan uuden oppimisen ja sosiaalisen taitojen suhteen on lisääntynyt ja se saattaa osaltaan vaikuttaa tähän eläkkeitten määrän kasvuun, kertoo Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Pauliina Mattila-Holappa.

Eikä kyse ole pelkästään työelämästä, vaan elämästä ylipäätänsä, arvioi Mieli ry:n johtava asiantuntija Meri Larivaara. 

– Elämän kokonaisuudesta on tullut liian vaativa ja suorittamista edellyttävä kokonaisuus. Pitäisi ehkä enemmän löytää rentoja lepohetkiä sekä työpäivän lomaan että erityisesti sinne vapaa-aikaan, Larivaara pohtii.

Palveluihin hakeudutaan aktiivisemmin

Väestökyselyiden perusteella mielenterveyden häiriöt eivät ole lisääntyneet, mutta palveluihin hakeudutaan aikaisempaa aktiivisemmin.

– Erityisesti nuoret näyttäisivät nyt hakeutuvan helpommin palveluihin. Sehän on hyvä asia, mutta sitten pitäisi pystyä vastaamaan siihen tarpeeseen. Etenkin naiset hakeutuvat, miehet eivät hakeudu palveluihin yhtä innokkaasti, kertoo Larivaara.

Töissä pitäisi jaksaa pidempään, uupumatta. Samaan aikaan ihmiset oireilevat. Miten tilanteeseen tulisi reagoida?