Pyhäjoella Hanhikiven alue alkaa näyttää jo lähes valmiilta ydinvoimala-alueelta.
Teitä, vesijohtoja, viemäreitä ja sähkökaapelointeja on rakennettu kymmeniä kilometrejä, maa-aineksia on louhittu ja siirretty lähes puolitoista miljoonaa kuutiota. Koulutuskeskus, konttoreita ja pari betoniasemaa on jo olemassa.
Nyt rakennetaan toimistorakennuksia, verstaita ja majoitustiloja, mutta itse ydinvoimalaitoksen rakentamislupa viipyy vielä.
– Insinöörityö on sujunut erinomaisesti, mutta näissä lupiin liittyvissä erilaisissa tarkennuksissa on kulttuurisia eroja. On paljon yksityiskohtia, jotka vaativat täsmennystä ja loppuun saattamista ja korjauskierroksia. Niitä tehdään edelleen, esimerkiksi kirjoitusvirheitä korjataan, sanoo projektijohtaja, Minna Forström Fennovoimasta.
Suomen ydinturvallisuusohjeet muuttuivat vuonna 2013, nyt tarvitaan kymmeniä tuhansia sivuja tietoa rakentamislupaa varten.
– Se kuinka pitkälle ja syvälle mennään esimerkiksi johtamisjärjestelmissä ja laatujärjestelmissä, se on kyllä ollut työläs vaihe, myöntää Forsström.
Yleisesti onkin tiedossa, että suomalainen viranomainen, Säteilyturvakeskus eli STUK on hyvin vaativa maailman mittakaavassakin.
– Se on tunnetusti vaativin näistä lupaviranomaisista, sanoo Forström.
Lupa alle kahdessa vuodessa?
Forström ei silti moiti systeemiä. Tämän vuoden loppuun tehdään korjauksia ja täydennyksiä, sen jälkeen STUK alkaa käsitellä kokonaisuutta. Se kestänee puoli vuotta, jonka jälkeen lupaa voi hakea valtioneuvostolta.
