Mainos

WWF:n luontoliveen jolkotteli uhanalainen peto – katso video

0:23

WWF:n luontoliven kamerat välittävät kuvaa upeista mutta harvinaisista eläinlajeista. Viikonloppuna WWF:n luontolivessä näyttäytyi ensimmäistä kertaa Euroopan toiseksi suurin peto, susi.

Susi on luokiteltu Suomessa erittäin uhanalaiseksi. Uusimman susikanta-arvion mukaan Suomessa oli maaliskuun 2018 alussa 165-190 sutta. Susia tavataan Suomessa nykyään lähes koko maassa, mutta vahvin susikanta on Lounais-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa. Ainoastaan poronhoitoalueella kokonaan Suomen puolella eläviä ja lisääntyviä susilaumoja ei ole lainkaan.

Susi on kestävä ja tarkka-aistinen peto. Se saalistaa pääsääntöisesti laumassa, mutta yksinäinenkin susi kykenee kaatamaan hirven. Se ei turhia nirsoile. Saatavuudesta riippuen suden saaliseläimiin lukeutuvat muun muassa jyrsijät, linnut, hirvieläimet, lampaat ja haaskat.

Sudella ei ole luontaisia vihollisia, mutta ihminen on vainonnut sitä kautta aikojen. Susi hävitettiin lähes sukupuuttoon 1800-luvulla Keski- ja Pohjois-Euroopasta. Erilaiset myytit ja tarinat ovat ruokkineet susivihaa. Suomessa susi rauhoitettiin 1973.

Luontolive tarjoaa ainutlaatuista kuvamateriaalia

WWF:n luontoliven kameroiden tarkoituksena on välittää kuvaa harvinaisista eläinlajeista, joiden suojelemiseksi on tehtävä vielä töitä. WWF:n hankkeen mahdollistavat lukuisat yhteistyökumppanit, maanomistajat ja luvat myöntäneet viranomaiset.

WWF haluaa tarjota ihmisille mahdollisuuden harvinaisten lajien omakohtaiseen havainnointiin. Hankkeen tavoitteena on levittää tietoa harvinaisista ja uhanalaisista lajeista ja niiden kohtaamista uhista.

Tieto ja omakohtaiset kokemukset harvinaisista ja uhanalaisista lajeista, niiden elintavoista, ainutlaatuisuudesta ja uhanalaisuuden syistä edistävät ymmärrystä niiden suojelun tarpeesta. Samalla pyritään edistämään luonnonsuojelun yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä ja innostamaan ihmisiä osallistumaan suojelutoimiin. Kuvaamisella voidaan edistää myös opetusta, tutkimusta ja valistusta.

Kameroiden tarkkaa sijaintia ei paljasteta

Kameroiden tarkkaa sijaintia ei paljasteta, jotta eläinten turhalta häirinnältä vältytään. Kamerat asetetaan niin, etteivät ne häiritse eläimiä. Yökuvaamisessa käytetty infrapuna ei myöskään ole eläimille häiriöksi.

Tavoitteena on, että toiminnassa olisi vähintään yksi kamera ympäri vuoden. Kamerat on asennettu paikkoihin, joissa mahdollisuudet nähdä harvinaisia ja uhanalaisia lajeja ovat hyvät.

Mainos

Lisää aiheesta

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.