Ilmastonmuutos uhkaa Suomen uhanalaisinta nisäkästä – Tuntureiden naali on vaarassa kadota kokonaan

Eläinlajeja kuolee sukupuuttoon huolestuttavalla vauhdilla 2:00

Uhanalaisen naalin pesintää on saatu odottaa Suomessa turhaan jo yli 20 vuoden ajan. Tänäkään vuonna naalin pesintöjä ei kesällä todettu Lapissa.

Viimeisin varma naalipentuehavainto Suomessa on WWF:n raportin mukaan vuodelta 1996. Kesällä 2016 havaittiin mahdollinen pesinnän yritys.

Metsästettiin lähes sukupuuttoon

Pohjoisimmilla tunturialueilla elävä naali eli napakettu on vaarassa kadota kokonaan. Se metsästettiin lähes sukupuuttoon valkoisen turkkinsa takia ennen kuin laji rauhoitettiin vuonna 1940.

Videolla juttu tammikuulta lajien kiihtyvästä sukupuutosta.

Suomen rajojen sisäpuolella liikkuu 5–10 napakettua vuosittain. Se on vähiten koko Pohjoismaissa. Naalikanta Suomen, Ruotsin ja Norjan alueella on yhteensä vain noin 250 yksilöä.

On todennäköistä, että naalit katoavat Pohjoismaista ilmastonmuutoksen seurauksena.

– Jos ilmaston lämpeneminen jatkuu samaa tahtia kuin nyt, vuosisadan loppupuolella naaleja ei ole kuin arktisilla saarilla, Metsähallituksen ylitarkastaja Tuomo Ollila kertoo.

Kettu on suurin vihollinen

Kilpailu elintilasta pohjoisessa kovenee, kun kettukannat vahvistuvat lämpenevien olosuhteiden seurauksena. Naalin suurin vihollinen on isompi ja vahvempi ja se voi halutessaan myös tappaa naaleja. Jotta kettujen määrä vähenisi, kettuja metsästää Suomessa vuosittain noin 20 metsästäjää, jotka saavat saaliista palkkion.

Naalin suojelua pyritään nyt yhtenäistämään pohjoismaisella yhteistyöllä. Ruotsilla, Norjalla ja Suomella on parhaillaan meneillään kolmevuotinen Arctic Fox Together -hanke.

– On erittäin järkevää lisätä yhteistyötä, sillä tällaisia lajeja ei kannata suojella kansallisesti, Suomen hankevastaavana mukana oleva Ollila sanoo.

"Olen toiveikas"

Naalin suojelutoimissa satsataan ketun metsästyksen lisäksi lisäruokintaan. Tunturissa olevilla ruokinta-automaateilla parannetaan pentujen selviytymistä ja kannan kasvua.

Ollila on seurannut ja suojellut naalia kahdeksan vuoden ajan Metsähallituksen leivissä ja on yksi harvoista, jotka ovat nähneet eläimen luonnossa 2000-luvulla. Ollila haluaa uskoa lajin elinvoimaisuuteen.

– Olen toiveikas tulevaisuuden suhteen. Ei meillä tuhansia naaleja tule koskaan olemaan, mutta pesintää odotellaan. 

Lue myös:

    Uusimmat