Seiväshyppääjä Wilma Murto joutui hetkellisesti päästämään irti unelmasta, joka hänellä on ollut varhaisesta teini-iästä lähtien. Pariisin olympialaisista ei ehkä tulekaan hänen uransa kultaista kruunua.
Vuoden 2022 Euroopan mestarille ja 2023 MM-pronssimitalistille seuraava harppaus oli edessä tänä kesänä. Tie olympiamitaleille on kuitenkin osoittautunut äärimmäisen karikkoiseksi.
Maaliskuussa tulleen akillesjännevamman jäljiltä Murto pääsi juuri ja juuri hyppykuntoon kesäkuun alun Rooman EM-kisoihin. Siellä hän kuitenkin loukkasi finaalissa takareitensä. Tutkimuksissa oikean jalan jänteensä löytyi pieni repeämä.
LUE MYÖS: Tämä on Wilma Murron tilanne nyt
Tästä alkoi kahdeksan viikon kuntoutus, jossa parhaimmassakin skenaariossa hän pääsisi hyppäämään ensimmäisen kerran täydellä vauhdilla vasta Pariisissa. Se hetki koittikin viikkoa ennen olympiakarsintaa Turun Kupittaan hallissa.
Rankka vuosi on pakottanut Murron päästämään hetkeksi irti unelmasta, jota hän on kantanut mukanaan toistakymmentä vuotta.
– Ei tämä tietenkään ole sellaista, mitä olisin toivonut. Varsinkin näihin kisoihin liittyy se, mitä olisin toivonut viimeiset 15 vuotta. Kyllä minä olen jostain teini-ikäisestä asti näistä kisoista haaveillut ja tänne paljolti tähdännyt, Murto myöntää.
– Tietyllä tavalla siitä ajatuksesta on pitänyt päästää irti, että missään elämänsä kunnossa ei ole, mutta olen kääntänyt sen siihen, että vaikka ei ole elämänsä kunnossa, niin kilpailukykyisessä ja hyvässä kunnossa. Tietty haavekuva siitä on pitänyt.
Ei hölmöjä riskejä
Murron mukaan Pariisissa kilpaileminen ei ole missään vaiheessa ollut vaarassa. Alkuperäinen kuntoutusaikataulu on pitänyt. Kyse on ollut vain siitä, onko hänen suorituskykynsä kärsinyt pitkästä kilpailutauosta. Täysivauhtisia hyppyjä on takana nyt vain viisi.
– Tällaisen vamman paraneminen vie noin kuusi viikkoa ja siihen pari viikkoa lisäaikaa tehdä kuntoa ja palata lajisuorittamiseen, Murto tiivistää.
Juuri tämä yhdistelmä on ollut toipumisessa vaikeinta. Samalla kun kuntouttaa vammaa, pitäisi ylläpitää myös kisakuntoa ja olla räjähtävimmillään heti kilpailuluvan saatuaan.
Pariisin olympialaiset ovat olleet hänelle jopa uran päätavoite, mutta puolikuntoisena hän ei niihin olisi lähtenyt. Siksi mistään suuremmasta riskinotosta ei ole Murron mukaan kyse.
– Kyllä lähtökohta on se, että mihinkään ei sattuisi, kun maanantaina lähdetään suorittamaan. Toki se on sellaista riskin arviointia, jos jotain tuntemuksia tulee. Mitään hölmöjä riskejä – oli se sitten mikä kisa tai kisapaikka vain – en ole lähdössä ottamaan, mutta en koe, että tämä kilpaileminen tässä kohtaa on minkäänlainen riski, hän vastaa.
– Toki tiedän sen, että seuraavan olympiadin päästä olen 30, joten en ole mikään ikäloppu seiväshyppääjä vielä silloinkaan. Sellaista pientä armoa on kyllä tuosta iästäkin löytänyt, mutta ei tämä mikään helpoin projekti ole ollut.
Pariisin kisat jääneet täysin seuraamatta
Murron tilanne on puhuttanut harvinaisen monia suomalaisia tänä kesänä. Tutkitusti Suomen suosituimpaan urheilijaan kohdistuu erityinen huomio kaikkialla. Murto on saanut vastata kyselyihin voinnistaan ruokakaupassa ja lomalla, kaikkialla missä liikkuu.
Murto osaa kuitenkin käsitellä nämä kysymykset paremmin kuin moni muu urheilija.
– Sen voi nähdä monelta kantilta. Kyllä siitä toki paineita tulee siitä, että tietää, että ihmiset kyllä seuraavat, mutta samaan aikaan koen niin, että ne samat ihmiset toivovat myös onnistumisia ja hyvää minulle.
LUE MYÖS: Wilma Murrolta dramaattinen päivitys tilanteestaan: "Raskain takaisku"
Jonkinlaisen irtioton urheilusta hän on kuitenkin ottanut. Pariisin olympialaisia oli ehditty kisata jo viikko ennen kuin joukkueen suurin tähti saapui kisakylään. Muiden otteista Murto ei juurikaan ole perillä.
– En ole yhtään katsonut, Murto sanoo suoraan käynnissä olevista kisoista.