Kjell Westö tunnetaan kirjailijana, joka käsittelee yleismaailmallisia teemoja historiallisen Helsingin miljöössä. Hänen romaaninsa ovat sijoittuneet moneen Helsingin historian vaiheeseen, mutteivät ikinä II maailmansotaan. Studio55.fi-ohjelmassa Westö paljastaa miksi.
Kjell Westön monissa romaaneissa käsitellään traumaattisia historian vaiheita. Yhdeksi syyksi tähän Westö mainitsee sen, että Suomen 1900-luvun historia oli dramaattinen ja traaginenkin. Syyt tulevat kuitenkin myös lähemmäksi.
– Se, miten syvälle trauma voi mennä, oli varttuessani hyvin lähellä. Molemmat ukkini kaatuivat sodissa, Westö paljastaa Studio55.fi-ohjelmassa.
– Se tyhjä tila, jossa pitäisi olla ihminen, on iso ja vaikuttaa sukupolvienkin ajan. Se ei ole ajanut kirjoittamaan näistä asioista, mutta on tuonut jo aika varhaisessa vaiheessa jonkinlaisen ymmärryksen siitä, miten syviä traumat ovat.
Westö kertoo henkilökohtaisuuden olevan syy siihen, että hänen romaaninsa loppuvat usein vuoteen 1939 tai alkavat vuodesta 1945 eikä hän kuvaa aikaa vuosien välissä. Westö ei halua romaanien tulevan liian lähelle hänen oman sukunsa historiaa.
– En ole kirjoittanut noista vuosista ja tuskin tulen kirjoittamaankaan, koska se tulee sitten niin lähelle joitakin oman suvun suruja.
Toinen maailmansota jää siis Westön teoksissa jatkossakin taustalle, luomaan uhkaavaa tunnelmaa tai nostattamaan jälkimaininkeja.
– Olen kirjoittanut 50–70-luvusta ja sen ajan ihmisistä, niin siellähän on taustalla läpikäydyt sodat ja niiden arvet ja haavat.