Vuosittain noin 600 suomalaista kuolee ilman perillisiä. Enemmistö heistä on tehnyt testamentin, jolla he määräävät omaisuutensa kohtalosta. Valtiokonttorin hoiviin päätyy vuosittain noin 250:n perillisittä kuolleen perintö.
Valtionkonttorin hoitamien kuolinpesien arvo oli viime vuonna 26,3 miljoonaa euroa, josta kunnille luovutettiin 16,3 miljoonaa. Valtion osuudeksi jäi 8,6 miljoonaa.
Edellisenä vuonna valtion hoidettavaksi päätyneiden kuolinpesien arvo oli 38,3 miljoonaa euroa.
– Vuonna 2015 meillä oli poikkeuksellisesti useampi miljoonaperintö. Kuolinpesien arvo vaihtelee suuresti. Osa on arvoltaan miinuksella, ja osassa omaisuuden arvo voi nousta korkeaksi, kertoo johtava lakimies Marjukka Vallioniemi.
Ihmisten auttamiseen
Vuositasolla hieman yli puolet valtiolle päätyneestä omaisuudesta siirtyy kuntien omistukseen. Perintöä voivat hakea joko vainajan kotikunta tai kuolinpesässä olevan kiinteistön sijaintikunta.
– Perintö voidaan siirtää anomuksesta kunnalle sosiaaliseen toimintaan tai kulttuuriin liittyen. Tyypillisiä kohteita ovat viime aikoina olleet nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen ja vanhusten hyväksi tehtävä työ, Vallioniemi kertoo.
Jokaisen kuolinpesän kohtalosta tehdään erilliset päätökset. Perinnön voi saada myös perittävälle erityisen läheinen henkilö, vaikka tämä ei olisikaan varsinaisesti perintöön oikeutettu.
– Erityisen läheinen henkilö voi olla avopuoliso tai pitkään kuollutta hoitanut ja hänestä huolehtinut henkilö. Pelkät syntymäpäivävierailut ja joulukortit eivät tee kenestäkään erityisen läheistä henkilöä, asiantuntija korostaa.