Vuosi 2017 oli tavallista lauhempi ja kesä helteettömämpi – Luciferin häntä toi mukanaan rajuilman

Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Hannu Valta kertoo, että kuluvan vuoden lämpöoloja voi kuvailla kaksijakoisiksi.

– Sekä vuoden alku- että loppukuukaudet ovat olleet melko lauhoja, mutta varsinkin kevät ja alkukesä huhtikuusta heinäkuuhun olivat hyvin viileitä. Vasta heinäkuun jälkeen päästiin lähemmäksi normaalilukemia.

Tammikuussa koettiin noin viikon mittainen talvisen kylmä jakso, mutta helmikuun puolivälissä esimerkiksi Porvoossa mitattiin kahdeksan astetta lämmintä. Huhtikuussa kevään eteneminen seisahtui ja kuukauden ylimmät lämpötilat olivat selvästi maaliskuun vastaavia lukemia matalampia. Vappua vietettiin lumisessa säässä miltei koko maassa.

Luciferin häntä aiheutti Kiira-rajuilman

Kesä 2017 oli yleisesti ottaen epävakainen, kohtalaisen kolea ja esimerkiksi salamoita nähtiin varsin vähän. Erikoista oli se, että hellepäiviä ei juurikaan ollut tarjolla.

– Maan etelä- ja keskiosassa oli useita paikkoja, joissa ei havaittu koko kesänä lainkaan hellettä, Valta kertoo.

Koko vuoden ylin lämpötila, 27,6 astetta, mitattiin Utsjoella heinäkuun lopulla. Kyseessä on matalin kesän maksimilämpötila yli 40 vuoteen.

Samaan aikaan eteläistä Eurooppaa koetteli Luciferiksi nimetty helleaalto, joka vaati jopa kuolonuhreja. Suomeen asti Luciferin lämpö ei yltänyt missään vaiheessa, mutta samainen, lämmin ilmamassa aiheutti elokuisen Kiira-rajuilman. Se toi mukanaan rajuja ukkosia ja pääasiassa pääkaupunkiseudulta Kaakkois-Suomeen ulottuvalla alueella nähtiin kovien tuulten aiheuttamia tuhoja.

– Voidaan sanoa, että kuuman ja helteisen Luciferin häntä toi Suomeen Kiira-rajuilman, mutta muutoin jäimme auttamatta viileän ilmamassan alle, meteorologi Valta toteaa.

Sademäärien puolesta vuosi oli kokonaisuudessaan melko tavanomainen, mutta sateet painottuivat loppuvuoteen. Esimerkiksi Espoon Nuuksiossa hätyyteltiin kaikkien aikojen sade-ennätyslukemia lokakuussa.

Koko eteläisen Suomen sademäärät loppuvuonna ovat olleet poikkeuksellisen suuria. Etelässä sateet ovat tulleet pääosin vetenä, mikä tarkoittaa käytännössä lumetonta maaperää Etelä- ja Lounais-Suomessa sekä länsirannikolla. Itä- ja Pohjois-Suomessa sen sijaan on selvästi tavallista enemmän lunta.