Suomen Pakolaisapu on valinnut vuoden pakolaisnaiseksi helsinkiläisen perhetyöntekijän Farhia Abdin ja vuoden pakolaismieheksi raisiolaisen asiointitulkin Kordnejad Ebrahimin.
Kumpikin antaa samanlaisen ohjeen Suomeen pakolaisina saapuville: suomen kielen oppiminen on ensiarvoisen tärkeää.
– Aloittakaa heti lentoasemalta suomen kielen oppiminen. Kuunnelkaa paljon radiota, televisio-ohjelmia, lastenohjelmia, vaikka olet aikuinen. Aina kun kuuntelee, se jotenkin nauhoittuu mielessä, vaikka (sanoja) ei ymmärtäisikään. Vasta myöhemmin huomaat, että tämä sana on tuttu, mitä se tarkoittaa ja miksi tätä sanaa niin paljon toistetaan, Ebrahimi neuvoo.
Abdi huomauttaa, että kielen oppimisen ja kommunikaation myötä yhteiskunta avautuu. Se mahdollistaa opiskelun ja työnteon. Kielen lisäksi hänellä on toinenkin neuvo.
– Vaikka elämä on hankalaa, koskaan ei kannata luovuttaa, Abdi sanoo.
Heti kielikurssille ja pian töihin
Farhia Abdi, 47, tuli pakolaisena Somaliasta Suomeen joulukuussa 2008. Ammatiltaan hän on lähihoitaja sekä yrittäjä ja tekee monikulttuurista perhetyötä ja hoitaa ikäihmisiä.
Suomeen Abdi saapui nuorimman lapsensa kanssa. Perheen muut lapset olivat paenneet hänen serkkunsa kanssa Syyriaan.
Turvapaikkapäätöksen hän sai kolme vuotta Suomeen tulon jälkeen. Vuoden kuluttua tästä Abdi sai lapsensa Suomeen perheenyhdistämisen kautta. Lapset olivat tuolloin 8–17-vuotiaita. Yksi lapsista oli ehtinyt aikuistua ja asuu nykyisin Malesiassa.
Abdin sinnikkyydestä kertoo hyvin se, että vain pari viikkoa Suomeen tulon jälkeen, hän oli suomen kielen kurssilla. Puolen vuoden kuluttua hän oli jo töissä.
Koronaohjeita kurdinkielisille
Vuoden pakolaismies Kordnejad Ebrahimi, 44, on kiintiöpakolaisena vuonna 2006 Suomeen tullut kurdi. Hän saapui Suomeen perheensä kanssa.
Ebrahimi joutui pakenemaan Iranista poliittisen aktiivisuuden takia.Suomessa hän toimi ensin linja-autonkuljettajana.
Tästä työstä hän joutui sairauseläkkeelle Iranin sisällissodan aikana saamansa vakavan ja hoitamattoman palovamman ja lukuisten leikkausten jälkeen.
Hän kouluttautui kuitenkin asiointitulkiksi ja työllistyi uudelleen.Ebrahimi on lisäksi kouluttautunut vapaaehtoiseksi sovittelijaksi.
Youtube-videoillaan Ebrahimi opettaa suomea ja suomalaista tapakulttuuria kurdinkielisille ihmisille ja kääntää koronaohjeistuksia kurdin kielelle.
Haastattelun lopuksi Ebrahimi haluaa mainita asian, joka on loukannut eniten hänen Suomessa olonsa aikana.
– Eduskunnassa meitä on kutsuttu vieraslajeiksi. Tämä oli minulle suurin kunnianloukkaus 14 vuoden aikana, Ebrahimi sanoo.