Turhautunut turvapaikanhakija etsii sinnikkäästi oman alan töitä: Siivoamalla en pääse insinööriksi

Ystävällinen, huumorintajuinen ja hymyilevä. Nuo sanat tulevat ensimmäisenä mieleen Maadh Alsamarraiesta. 24-vuotias irakilainen turvapaikanhakija on nähnyt elämässään monia ikätovereitaan huomattavasti enemmän hätää ja epätoivoa, mutta luottaa visusti parempaan.

Insinööriksi valmistunut Alsamarraie saapui Suomeen viime syksynä. Hän pääsi lähtemään kotimaastaan opiskelijaviisumin turvin ja lensi Suomeen Kreikan kautta. Hänet sijoitettiin aluksi Hämeenlinnaan. Nyt hän asuu Helsingin keskustassa suomalaisperheen luona.

Suomen kieli kuntoon nelivuotiaan "pikkuveljen" avustuksella

Helsinkiläisperhe löytyi Facebookista Refugee Hospitality Club -nimisen sivuston kautta. RHC on vuonna 2009 perustettu avoin verkosto, joka koostuu ihmisistä, jotka haluavat osoittaa tukensa Suomeen tulleille turvapaikanhakijoille.

Alsamarraie kertoo elävänsä auttajiensa perheessä kuin perheenjäsen; kaikki esimerkiksi aterioivat yhdessä. Perheen nelivuotias poika on Alsamarraien mukaan luvannut ryhtyä hänelle suomen kielen opettajaksi.

– Hän on tosin hyvin tiukka ja ehdoton opettaja, Alsamarraie nauraa.

Alsamarraien omat vanhemmat ja sisarukset asuvat edelleen Irakissa. Maahd on yhteydessä heihin pari kertaa viikossa muun muassa Whatsappin välityksellä.

– Olin perheestäni ainoa, jolla oli mahdollisuus saada laillinen viisumi EU-maahan. Vanhempani ovat vanhoja ja sairaita, ja he ovat kotona lähes vankina, Alsamarraie kuvailee.

Kotimaataan Alsamarraie ei ikävöi. Hän kertoi lähtönsä syistä Hämeenlinnan Kaupunkiuutisten julkaisemassa kirjeessä pian Suomeen tultuaan.

– Olen paennut Irakista, joka on täynnä kuolemaa ja tuskaa. Maani nuoret pakotetaan käymään loppumatonta uskonsotaa, jossa vain heimolaisuus ja raha ratkaisevat. Pakenin siinä toivossa, että löytäisin uuden kodin. Olen täällä siksi, ettei minulla ole muutakaan paikkaa, mihin mennä, Alsamarraie kirjoitti.

”Jos olisin siivooja, en saisi insinöörin töitä”

Alsamarraie kertoo tehneensä kovasti töitä täydentääkseen opintojaan Suomessa ja saadakseen ansiotyötä.

Nuori vastavalmistunut insinööri ei kuitenkaan tunnu olevan kovaa valuuttaa Suomen työmarkkinoilla juuri nyt. Se on ollut aktiiviselle ja kouluttautuneelle nuorukaiselle raskasta.

– Olen lähettänyt hakemuksia todella moneen paikkaan. Pariin, kolmeen haastatteluun olen päässyt, mutta töitä en saanut. Ehkä kyse on siitä, että en puhu vielä suomea tai siitä, että olen suorittanut tutkintoni muualla kuin Suomessa. Ehkä he eivät ota minua vakavasti siksi, Alsamarraie hymähtää.

Alsamarraie on hakenut lähinnä oman alansa töitä. Lisäksi hän on pyrkinyt myynti- ja markkinointialan töihin, koska on opiskellut myös liiketaloutta.

Muita töitä Alsamarraie ei ole edes yrittänyt saada.

– Jos menisin vaikka siivoojaksi, tapaisin vain sen alan ihmisiä. Se ei edistäisi pääsyäni oman alani töihin. Minulle ei jäisi myöskään aikaa hakea niitä.

Työtön turvapaikanhakija auttaa muita saamaan töitä

Nuoren insinöörin päivät ovat vierähtäneet tähän asti paitsi töitä etsiessä myös suomen kieltä opiskellessa ja erilaisia projektitöitä ja palkattomia harjoittelujaksoja tehdessä.

Alsamarraie on pääsyt mukaan myös Zharity-nimiseen yritykseen. Zharity auttaa Suomeen tulijoita integroitumaan yhteiskuntaan linkittämällä heidät mahdollisten työnantajien kanssa.

– Virallisesti olen nyt yhtiön COO (toiminnallinen johtaja). Minun tehtäväni on auttaa Suomeen pakolaisia löytämään töitä, Alsamarraie selvittää.

Lisäksi aktiviinen nuorimies tekee projektitöitä kulttuuriasiantuntijana helsinkiläisissä nuorisokeskuksissa. Hänen osaamistaan tarvitaan vähemmistöön kuuluvien maahanmuuttajanuorten elämän tukemisessa.

Myöhemmin Alsamarraie aikoo pyrkiä opiskelemaan tutkintoa ainakin kauppakorkeakoulu Hankeniin.

Vaikka erilaista tekemistä riittää, Alsamarraie ei ole tilanteeseensa täysin tyytyväinen. Hän haluaisi saada vakituista työtä ja päästä omilleen.

– En uskonutkaan sen olevan helppoa. Mutta ei sen nyt niin vaikeaakaan olisi tarvinnut olla, Alsamarraie naurahtaa.