Voivatko suomalaiset tarhakarhut kuolla aitaukseen heitettyihin roskiin?

Jääkarhu kuoli syötyään aitaukseen heitetyn repun, takinkappalaeita ja räsynuken. Suomalaisissa eläintarhoissa vastaavaa tapausta ei ole koskaan sattunut. Kaikille kävijöille ruokintakielto ei kuitenkaan ole selvä.

- Ennen karhuille syötettiin sokeripaloja. Olemme olleet huolissamme enemmän siitä, että yleisö ruokkii karhuja kuin käyttäytyy ilkivaltaisesti, sanoo Korkeasaaren nisäkkäisiin erikoistunut kuraattori Nina Trontti.

Tronttin mukaan eläintarhan toiminta on pitkälti kiinni kävijöiden hyväntahtoisusdesta. Trontti painottaa, ettei ilkivaltatapauksia ole Suomessa ollut ja yleensä kyse on vahingoista.

- Eläintarhat ovat tarhaeläinten koteja. Se olisi sama asia kuin joku tulisi heittämään meidän koteihimme tavaroita ja koputtelemaan ikkunoille. Meidän pitää pystyä luottamaan kävijöihimme, lisää Trontti.

Eläintenhoitaja Tiina Pitkänen Ähtärin eläinpuistosta toivoo, että yleisö noudattaa kylttejä. Karhuja ei saa ruokkia

- Kyllä katsojien pitäisi olla sen verran vastuullisia, että tajuaa noudattaa sääntöjä, toteaa Pitkänen.

Kaikki kävijät eivät kuitenkaan varoitusmerkeistä huolimatta ymmärrä olla ruokimatta karhuja.

- Esimerkiksi monet turistit, kuten venäläiset, haluavat ruokkia eläimiä. Heidän maassa eläinten ruokkiminen eläintarhoissa on yleistä. Joudumme ohjeistamaan heitä, selittää Trontti.

Ilkiteko voi koitua kalliiksi

Eläimiin kohdistuvasta ilkivallasta voidaan määrätä vahingonkorvaus. Jos teko voidaan todistaa, tekijälle annetaan porttikielto eläintarhaan. Joillekin eläimille on luokiteltu tiettyjä arvoja, jotka tulee maksaa sakkona vahinkotapauksessa. Eläintarhaeläimille ei välttämättä ole sellaista.

Rikosylikomisario Jukka Mäkelä puolestaan katsoo, että jos joku tahallaan heittää vierasesineitä tarhan eläimille, kysymys voi olla vahingontekorikoksesta.

- Vahingontekorikos edellyttää sitä, että on tahallinen tarkoitus vahingoittaa eläintä eli toisen omaisuutta. Tahallisuuden toteen näyttäminen on hyvin haasteellista. Asia voi mennä myös siviilikanteella, josta seuraa vahingonkorvausoikeudenkäynti, selostaa Mäkelä.

Karhujen olosuhteita tarkaillaan jatkuvasti

Karhu on metsästyslain alainen riistaeläin. Laki velvoittaa, että eläitenhoitajan on vähintään kaksi kertaa päivässä käytävä eläimen luona. Karhuille pyritään Trontin mukaan turvaamaan mahdollisimman luonnolliset olosuhteet.

Suomalaisten karhujen tilanne näyttää nyt melko hyvältä. Sekä Korkeasaaressa että Ähtärissä ei ole koskaan kuollut karhuja yleisön heittämien vierasesineiden vuoksi

- Hoitaja seurailee joka päivä karhujen vointia ja jos on havaittavissa jotain poikkeavaa, otetaan heti yhteyttä eläinlääkäriin. Hoitajan on tarkoitus huomata epäilyttävät oireet. Lisäksi oppaat käyvät kolme kertaa päivässä kesäaikana katsomassa karhuja, kertoo Pitkänen.

Ähtärin eläinpuistossa karhujen tilaa ympäröivät betonimuurit. Yleisökatsomo on Pitkäsen mukaan kuitenkin sellainen, että sinne voi heittää tavaroita turvaverkosta huolimatta. Korkeasaaressa karhuja on suojattu pitkillä lasiseinillä ja esineiden heittely on huomattavasti hankalampaa.

- Korkeasaaressa karhujen tila on lehterimäinen, jossa on pieni lippa. Jos vahingossa tippuu tavaroita alas, ne päätyvät lippaan eikä karhujen tarhaan. Onneksi meillä on kuitenkin aktiivinen yleisö, joka ilmoittaa tällaisista asioista valvojille, kertoo Trontti.

Suomen tarhakarhut nukkuvat nyt talviunta ja palaavat yleisön nähtäväksi keväällä.