Suomen kasvava datakeskusbisnes tuo työpaikkoja rakennusvaiheessa, mutta valtio saa tulonsa myöhemmin muualta, asiantuntijat kertovat.
Suurenkin mittaluokan datakeskus tuo Suomeen yllättävän vähän työpaikkoja, kertovat Huomenta Suomessa haastatellut asiantuntijat.
Rakennusvaihe vaatii työvoimaa, mutta 10 miljardin euronkin datakeskuksen pyörittämiseen riittää "muutama kymmenen" henkilöä,
Aalto-yliopiston tietoverkkotekniikan professori Jukka Manner kertoo, että datakeskukset eivät juuri työllistä korkeakoulutettuja, vaan ylläpitoon tarvitaan pikemminkin siivoojia, vartijoita, sähkömiehiä tai putkimiehiä.
– Se on pelkästään sitä koneen rasvaamista. Joku muu sitä käyttää ja tuottaa sillä kaikenlaista, hän kuvailee.
Jutun alussa olevalla videolla tietokirjailija Petteri Järvinen muistuttaa, millä tavoin datakeskus kuitenkin tuottaa valtiolle tuloja.
Lue myös:
Orpo ja Häkkänen datakeskushankkeista: "Ei huolta"
Kohuttu datakeskusbisnes voi vaarantaa sähkön riittävyyden Suomessa
"Halpatuotantomaa"
Tietokirjailija Petteri Järvinen pohtii, voiko suurilla kansainvälisillä datakeskuksilla olla myös vaikutusta Suomen maabrändille. Hän kysyykin, millaisena maana Suomi halutaan profiloida.
– Jos tätä käytetään vain datavarastona, kylmänä, harvaan asuttuna maana, johon voi tuoda datat halvalla, ei se ehkä ole se hieno kuva, joka me halutaan Suometa antaa kansainvälisesti, Järvinen toteaa.
Professori Jukka Manner on jopa sitä meiltä, että datakeskuksien houkuttelu voi jopa haitata Suomen mainetta teknologiamaana.
– Tämä on halpatuotantomaa, hän toteaa.
0:38