Kuusamon Suurpetokeskuksen eläintenhoitaja Pasi Jäntti kertoo MTV:lle, että eläintarha pysyy kesäkuun loppupuolelle saakka kiinni, sillä eläintarhasta täytyy ensin tehdä asiakkaille ja työntekijöille turvallinen. Eläintarhan avaaminen myöhästynee siis muutamalla viikolla tavanomaisesta.
Aluehallintovirasto ja Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes tekivät hiljattain tarkastuskäynnin eläintarhalle karhun karkaamisesta johtuneen onnettomuuden takia. Tukes valvoo eläintarhoissa ja muissa kuluttajapalveluissa asiakasturvallisuuden toteutumista.
Tukesin tarkastuksella ilmeni, että eläintarhan turvallisuudessa on parannettavaa.
Tarkastuksella kävi muun muassa ilmi, että vaarojen tunnistamista ei ole dokumentoitu ja tarhojen aitauksissa on korjattavaa. Eläintarhasta ei myöskään löytynyt ennalta mietittyjä, kirjattuja ja harjoiteltuja varautumistoimenpiteitä tai toimintamalleja esimerkiksi karhun karkaamistilanteeseen.
Myös vierailijoiden tarhalla liikkumisen ohjausta ja opastusta voitaisiin Tukesin mukaan parantaa.
Suurpetokeskuksen asiakasturvallisuuden suunnittelussa ei ole sovellettu alalla käytössä olevaa ohjeistusta, kuten esimerkiksi Eurooppalaisen eläintarhayhdistyksen (EAZA) ohjeita. Eläintarhalle annettiin turvallisuuden parantamiseksi useita kehotuksia.
– Kehotus on osoitus siitä, ettei palvelu mahdollisesti täytä lainsäädännön minimivaatimuksia, Tukesin tarkastusraportissa luonnehditaan.
Jäntti: Aidat korjataan ja eläintarhaa parannetaan
Tämä kaikki ja moni muukin asia muuttuu kuitenkin nyt eläintarhan pidossa, vakuuttaa Suurpetokeskuksen eläintenhoitaja Pasi Jäntti. Hän sanoo ottavansa ilolla vastaan viranomaisten ohjeistukset ja neuvot.
– Karhujen ruokailutilojen uusiminen on ollut jo tapetilla pitkänkin aikaan. Meillä on valmiit elementit olemassa ja niitä aletaan tässä kasailemaan. Kyse on juuri siitä paikasta, mistä Tara oli päässyt pakenemaan. Hän oli käyttänyt työkalua murtaessaan aitaverkon, Jäntti kertoo karhun karkaamistilanteesta.
Tällaisen reiän Tara-karhu teki ruokintakatokseen. Kuva: TukesTukes
Jäntti mainitsee, että esimerkiksi sääolosuhteisiin varautumisesta saatiin tarkastajilta hyvää uutta tietoa.
– Kaikki mitä Tukes on meille kertonut ja opastanut, kaikki tullaan tietysti tekemään ihmisten ja eläinten turvallisuuden takia. Meille on tullut valtavasti uutta tietoa, mitä ei osattu kuvitellakaan. Se on hyvä, että viranomaisten kanssa tehdään yhteistyötä.
MTV uutisoi aiemmin, että Kuusamon Suurpetokeskuksessa on ollut puutteita eläinten hoidossa, etenkin vuosien 2017–2019 aikana, jolloin eläimistä tehtiin myös eläinsuojeluilmoituksia.
Aitojen rakenteista on löytynyt korjaamisen tarvetta vuosien varrella useita kertoja. Vuonna 2020 eläintarha sai tältä osin puhtaat paperit, mutta nyt korjattavaa on jälleen. Jäntin mukaan aitojen rakenteita uusitaan ensin sieltä, missä ihmiset liikkuvat. Sen jälkeen vuorossa ovat eläinten väliset aidat.
Lue myös: Tara-karhu hyökkäsi karhumies Sulo Karjalaisen kimppuun, eläin jouduttiin lopettamaan – nyt puhuu Karjalaisen oikeana kätenä tunnettu mies: "Sulo oli melkein juossut surman suuhun"
Jäntti muistuttaa, että vaikka paikkoja korjataan, karhut ovat vahvoja ja älykkäitä eläimiä, joille aita ei aina pärjää.
– Tara-karhun lempiharrastus oli aidan rikkominen ja särkeminen. Hänen työnjälkiään täällä korjataan vielä pitkänkin aikaa, mutta kaikkeen tartutaan välittömästi. Seurantaa lisätään, käydään useamman kerran päivässä pelkästään tarkastuskierroksella, Jäntti kuvailee.
Jäntti myöntää ongelmat eläintenpidossa menneisyydessä
Pasi Jäntti toteaa, että Suurpetokeskuksessa eläinten hyvinvointi on ykkösasia. Hän sanoo, että eläintarhan menneisyydessä viranomaisten määräyksiin suhtauduttiin ”olankohautuksella”, kun toiminnassa oli mukana toisia henkilöitä.
– Viranomaisasiat täytyy ottaa tosissaan. Nyt tässä, kun minä olen ollut pari vuotta Sulolle enemmän apuna, viranomaisasiat ovat olleet hyvässä mallissa.
Ennen vuotta 2020 eläintarha oli saanut useita määräyksiä saattaa asiat kuntoon eläintarhassa.
– Eläinten turvallisuus ja hyvinvointi on ykkösprioriteetti, ja asiakasturvallisuus. Niihin panostetaan. Ja siihen, että kun tulee ihmisiä ja koululaisryhmiä, että heille jäisi positiivinen mielikuva eläimistä. Yksi tarkoituksistamme on petovihan ja -pelon hälventäminen.
Hän myöntää, että esimerkiksi lauman kiusaamaksi tulleen koirasuden tapauksessa eläintarha reagoi aikanaan liian hitaasti.
– Sulo ei ottanut kantaa siihen niin voimakkaasti, että olisi pitänyt eläin saada nopeammin pois siitä porukasta. Mutta pyritään välttämään tällaisia tilanteita ja eläinten seurantaa lisätään, Jäntti sanoo ja kertoo itse viettävänsä runsaasti aikaa eläinten kanssa.
Kuusamon Suurpetokeskus aukeaa kesäkuun loppupuolella yleisölle, kun kunnostustyöt ovat valmiina. Vielä toistaiseksi esimerkiksi routainen maa hidastaa osaa kunnostustöistä.
– Kunhan saamme ruokailutilan lattioihin uudet betonit valettua ja uudet tilat laitettua. Vanhat ruokailukatokset puretaan ja ne tehdään uusiksi.
– Se onkin isompi työmaa, josta karhut pidetään erillään. Karhuja ei sille työmaalle oteta kaveriksi, muuten siitä ei tule yhtään mitään, Jäntti vitsailee.
Hän muistelee, että viime vuonna Kuusamon Suurpetokeskus on avasi ovensa yleisölle kesäkuun alkupuolella, noin 10. päivä.
Pasi Jäntti kertoi ensimmäisenä tuntojaan eläintenpidosta ja tarhan kunnostuksesta maakuntalehti Kalevalle.
Lue myös: MTV selvitti: Kuusamon Suurpetokeskuksessa arveluttavaa eläintenpitoa – karhujen sisäsiittoisuutta, vaarallisia aitoja ja eläinsuojeluilmoituksia
Video: Näin Tara-karhu yritti paeta tarhastaan MTV:n ollessa vierailulla.
0:48
